SCHLESWIG-HOLSTEIN,
SAKSA (MT)
”Saksalaiset viljelijät turvautuvat yhä enemmän urakoitsijoiden apuun. Urakoitsijan parhaita asiakkaita ovat suuret eläintilat”, kertoo Saksan urakoitsijoiden liiton puheenjohtaja Klaus Pentzlin. ”Eläinten hoitajat rakastavat eläimiä, eivät koneita.”
”Varsinaiset suurtilat tekevät kaikki työt itse, mutta tavallisen viljelijän ei kannata hankkia kaikkia koneita. Varsinkin maidontuottajilla kysymys on myös siitä, että aika ei riitä peltotöihin.”
Pentzlin on sekä urakoitsijoiden liiton (Bundesverbandes Lohnunternehmen BLU) puheenjohtaja että urakoitsijoiden eurooppalaisen kattojärjestön varapuheenjohtaja. Hänen omalla yrityksellään on miljoonan euron vuotuinen liikevaihto.
Saksassa on paljon pieniä urakoitsijoita, mutta ala keskittyy nopeasti. Suurimmat urakoitsijat työllistävät liki kaksisataa työntekijää.
Pentzlinillä on kahdeksan vakinaista työntekijää ja lisäksi kausityöläisinä muun muassa lähiseudun maatalojen nuoria.
”Onneksi tästä on Hampuriin matkaa sata kilometriä. Nuoret eivät voi käydä siellä töissä, ja meille riittää työvoimaa.”
Ulkomaisia työntekijöitä Pentzlin ei käytä. Puolalaiset menevät Britanniaan tai Hollantiin, missä he ansaitsevat paremmin. Tänne tulee venäläisiä ja ukrainalaisia, mutta he työskentelevät lähinnä pelloilla, eivät koneiden parissa.
Ammattitaitoisista maatalouden työntekijöistä on pulaa, ja erityistä tarvetta on niistä, jotka osaavat käyttää koneita ja traktoreita.
”Me tarvitsisimme 1 000 uutta nuorta vuodessa mutta saamme vain 300.”
Pentzlin on siirtänyt kaikki koneensa takaisin 40 kilometrin tuntivauhtiin, sillä nopeammin liikkuville koneille ajokorttivaatimukset ovat kovat. Lisäksi vaaditaan katsastuksia hyvin tiuhaan, jopa puolivuosittain.
Urakoitsija tarvitsee monipuolisen kaluston, ja Pentzlinin pihalla ja traktorihallissa koneita riittää.
”Meillä on myös kaivureita. Voimme vaihtaa joustavasti työstä toiseen. Syksyllä teemme jopa polttopuita.”
Monet, myös kaupungeissa työssä käyvät haluavat asua maalla, ja Saksassa siitä on seurannut myös ongelmia.
”Koneiden liikkumisesta valitetaan hyvin herkästi. Samoin maissista on jatkuvaa valitusta”, Pentzlin kertoo.
Pentzlinin mukaan saksalaiset eivät hyväksy ydinvoimaa ja suhtautuvat hyvin penseästi tuulivoimaloihin, jotka rumentavat maisemaa ja varjostavat.
”Tavallisesti kyläkokouksissa on paikalla vain muutama ihminen, mutta kun täällä käsiteltiin tuulivoimaloiden rakentamista, tupa oli täynnä.”
Alunperin biovoimaloihin suhtauduttiin hyväksyvästi, mutta nyt kun yhä useampi voimala on siirtynyt tai rakennettu sijoitusyhtiöiden nimiin, vastustus kasvaa.
”On oltava tarkkana päästöjen kanssa. Hajuja tai valumia ei saa tulla.”
Pentzlin esittelee ylpeänä MT Energien biovoimalaa, joka käyttää pääasiassa maissia. Syöttötariffilla kuitenkin tuetaan karjanlannan käyttöä, joten sitäkin lisätään prosessiin. Lisäksi kananlantaa käytetään pieniä määriä.
Voimalan teho on 500 kilowattia, ja se käyttää 250 hehtaarin maissisadon. Voimalaa hoitaa yksi työntekijä.
JOUKO RÖNKKÖ