EU-maat siunasivat lisätullit venäläisille lannoitteille − lupaukset haittojen lieventämisestä jäämässä laihoiksi

EU:n jäsenmaat ovat hyväksyneet esityksen lisätulleista Venäjältä tuotaville typpilannoitteille ja tietyille maataloustuotteille. Seuraavaksi esitys menee parlamentin käsittelyyn.

MT:n tietojen mukaan vastuullisista valiokunnista on jo viestitetty, että meppien vihreä valo tulee nopeasti. Sen jälkeen lopullinen muoto hiotaan jäsenmaiden, parlamentin ja komission kolmikantaneuvotteluissa.

Korotetuilla tulleilla pyritään leikkaamaan Venäjän vientituloja, joilla presidentti Vladimir Putin rahoittaa hyökkäystä Ukrainaan. Toisena tavoitteena on vähentää EU-maiden riippuvuutta Venäjältä tulevista lannoitteista ja samalla sekä lisätä että vahvistaa unionin omaa lannoitetuotantoa.

Eurooppalaisia maanviljelijöitä edustava Copa Cogeca on arvostellut tulliesitystä ja vaatinut sen lykkäämistä tuottajille aiheutuvien lisäkustannusten vuoksi.

Järjestö muistuttaa, että Venäjän tuonnille pitää löytää kilpailukykyinen korvaaja. Euroopassa lannoitteita ei korkean kaasun hinnan vuoksi tuoteta riittävästi. Koska kysyntä ylittää tarjonnan ja tuonti muualta on kalliimpaa kuin Venäjältä, hinnat nousevat vääjäämättä.

Monissa jäsenmaissa lannoitteiden käyttöä joudutaan kustannussyistä vähentämään. Se taas heikentää satoja ja sitä kautta ruokaturvaa.

”Viljelijäthän tämän maksavat”, MTK:n vilja-asiantuntija Max Schulman sanoo.

Hän myöntää, että korotetut tullit parantavat eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä.

”Se on hyvä asia, mutta toisaalta pitää muistaa, että eurooppalainen teollisuus joutuu kuitenkin tuomaan koko ajan ammoniakkia Venäjältä. Se ei ole näiden tullien piirissä”, Schulman jatkaa. Siksi hän peräänkuuluttaa eurooppalaista lannoitestrategiaa, jolla vapauduttaisiin kaikista riippuvuuksista.

Komissiosta muistutetaan että vaihtoehtoja Venäjän tuonnille on ja että lannoitetonnin hintaa nostavat tullien korotukset jakaantuvat kolmelle vuodelle. Tuontia esimerkiksi Yhdysvalloista on tarkoitus lisätä. Hinnankorotuspaineita pyritään lieventämään laskemalla vaihtoehtoisista maista tulevaan tuontiin kohdistuvia tulleja.

MTK:n Schulmanin mukaan eurooppalaiset tuottajajärjestöt vaativat myös, ettei tuotannon päästöihin perustuvaa hiilitullia sovellettaisi lannoitetuontiin. Näin loivennettaisiin inflaatiopainetta. Tätä suojamekanismia komission esityksessä ei kuitenkaan ole.

EU:n nykyinen puheenjohtajamaa Puola on koko Ukrainan sodan ajan kuulunut Venäjältä tulevien maataloustuotteiden tuontitullien kannattajiin. Suomi on ollut samassa puoltajien ryhmässä. Unkari on vastustanut kaikkia Venäjä-pakotteita jääräpäisesti.

Osa jäsenmaista olisi halunnut komissiolta vielä selkeämpiä ja sitovampia lupauksia tullien aiheuttamien haittojen lieventämisestä. Esillä oli MT:n tietojen muiden muassa jyvitetty rahasto, josta maksettaisiin jäsenmaille tukia, kun lannoitteiden hinnat ylittävät tietyn raja-arvon tai kun lannoitteita ei yksinkertaisesti ole saatavilla.

Tiettävästi pakotteita kyseenalaistettiin myös sillä perusteella, että Ukrainaan hierotaan Yhdysvaltain johdolla rauhaa, joka voi johtaa pakotteiden purkamiseen. Joissain jäsenmaissa pohdittiin jo, olisiko uusien rangaistustoimien kanssa syytä jarrutella, koska on mahdollista, että niitä lähdetään jossain vaiheessa joka tapauksessa ajamaan alas.