Drone-yrittäjä Antti-Heikki Kotkanen Kotkanlennosta. Kuva: Taina Renkola
Drone tekee kylvötyöt Lapualla – tällä keinolla märempikään pelto ei tiivisty
Lapualla tehty kokeilu antaa pohjaa pohtia uuden teknologian käyttöä peltoviljelyssä.
Timo Erkkilä keskellä, Asko Peltola (oik.) ja Matti Isoluoma (vas.) halusivat kokeilla kylvämistä dronen avulla. Kuva: Taina RenkolaKun kylvämään lähtijät yleensä odottavat peltonsa kuivuvan riittävän kantavaksi raskaille koneille, on kolmella lapualaisella luomuviljelijällä ollut tänä keväänä erilaiset odotukset. Tärkeimmäksi kylvöaloituskriteeriksi onkin noussut tyyni keli.
”Meille tuli Peltolan Askon ja Isoluoman Matin kanssa porukalla mieleen, että voisimme kokeilla rukiin aluskasvin kylvöä dronella, kun kerran metsän boorilannoituksiakin voidaan sillä hoitaa”, kertoo Timo Erkkilä.
Kokeilunhaluinen drone-yrittäjä Antti-Heikki Kotkanen löytyi netistä ja tavoitteeksi asetettiin rukiin kerääjäkasvin kylvö yhteensä 30 hehtaarin alalle.
Tiistaina oli vihdoin riittävän kuivaa tehdä ensimmäisiä testikylvöjä Lapuan Haapakoskella Timo Erkkilän peltolohkoilla.
”Aluksi oli aika lailla säätämistä. Ensimmäisten hehtaarien kanssa meni kauan aikaa, kun sekä drone-yrittäjä että me viljelijät olimme uuden edessä”, Erkkilä jatkaa.
Lopulta sopivat säädöt löydettiin.
”Osoittautui, että dronen alla oleva keskipakoislevitin ei pystynyt heittämään piensiemeniä tasaisesti viiden metrin leveydelle, kuten oletimme. Sitten niitä lennätettiin kolmen metrin välein.”
Kylvön laatu sai hyväksynnän.
”Ihan kohtuullista laatua ja siementä näytti menevän se määrä, mikä pitikin eli yhdeksän kiloa hehtaarille”, Erkkilä tiivistää, mutta harmittelee sateen keskeyttäneen mukavasti alkuun lähteneen kokeilun.
Kylvökokeilun jatko siirtyi seuraavalle päivälle. Keskiviikkona kylvettiin Askon Peltolan lohkoa Tiistenjoella.
”Siemenseos oli eri ja säätöjen hakeminen teetti taas vähän töitä”, Erkkilä kertoo.
Torstain tavoitteeksi asetettiin Matti Isoluoman Hellanmaan pellon kylvön lisäksi muiden kylvöjen loppuun saattaminen.
”Kerääjäkasvi on kylvettävä aina vasta keväällä, se ei kestäisi syksyllä kylvettynä talvea.”
Timo Erkkilän syksyllä kylvetyn ruiskasvuston kerääjäkasviksi tuli seos, jossa oli valkoapilaa, englannin raiheinää ja timoteitä. Vaikka sekoitus on monivuotinen, ei Erkkilä suunnittele jättävänsä peltoaan nurmelle rukiin puinnin jälkeen.
”Ajatus olisi jättää kerääjäkasvi peltoon talven yli, jolloin se ei päästäisi ravinteita huuhtoutumaan ja toisaalta se haihduttaisi keväällä pellosta vettä niin, että pelto kuivuisi nopeammin kylvökuntoon. ”
Dronen säiliöstä löytyy piensiemensekoitusta. Kullakin kokeilijoista hieman erilaista. Kuva: Taina RenkolaErkkilälle kerääjäkasvit eivät ole uusi tuttavuus.
”Jo kolmisenkymmentä vuotta olen kylvänyt kerääjäkasveja. Optimaalinen kylvötapa on vain ollut etsinnässä. Drone-kylvössä ei ainakaan tarvitse varoa pellon tiivistymistä, jos se on kylvöhetkellä vielä märkä.”
Tämän kevään kokeilut näyttävät olisiko drone-kylvö jatkossakin toimiva ja kustannustehokas menetelmä.
”Nyt, kun olemme vasta opetteluvaiheessa, opettelemme puolin ja toisin, hintakin on vielä eri kuin se olisi sitten, jos kylvöä voisi ostaa palveluna.”
Drone tekee kylvötöitä Pohjalaisessa peltomaisemassa ilman peltoa pellon tiivistymisestä. Kuva: Taina Renkola- Osaston luetuimmat
