Väitöstutkimus laski vehnän maksimikasvun auringosta ja sateesta
Vehnän ja muiden viljojen alkukehitys ja kasvimassan määrä voidaan laskea ilman, että pellolla käydään. Säätietojen, kuten sademäärän ja auringon säteilyn, sekä maaperätietojen perusteella pystytään arvioimaan kasvun alkuvaiheita.
Helsingin yliopistossa perjantaina väitellyt Mikko Hakojärvi kehitti laskennallista kasvumallia, joka arvioi kasvin kuivapainon kertymistä Suomessa yleisillä viljoilla.
Testikasvina käytettiin vehnää, mutta saman opit pätevät muihin viljoihin, kuten ohraan.
Tutkimuksessa pyrittiin kehittämään yksinkertaista kasvumallia, joka tarvitsee mahdollisimman vähän tietoja kasvun ennustamiseen. Siinä myös onnistuttiin, Hakojärvi toteaa.
Sadetta ja auringon säteilyä mittaamalla päästään pitkälle, kun tiedot yhdistetään pellon ja viljeltävän kasvin tietoihin.
Viljojen alkukehitys on tasaista ja etenee sen mukaan, miten valoa, lämpöä ja kosteutta on. Öljykasveilla alkukehitys on niin nopeaa, että mallia pitää vielä kehittää.
Kasvumalli toimii keväällä suurin piirtein juhannukseen saakka, muttei päde enää jyvien muodostumisessa, Hakojärvi kertoo.
Hakojärven mukaan kasvun mallintamisesta on hyötyä viljelykasvin kehitystä arvioitaessa. Lisälannoituksessa ero mallin antaman ja mitatun kasvien painon välillä kertoo, että jokin asia rajoittaa kasvua. Syytä voidaan hakea esimerkiksi lehtivihreämittarilla.
Hakojärvi testasi mallia kolmelta koepellolta kerätyllä aineistolla. Mallin antamat tulokset vastasivat yleensä pelloilta mitattuja kuivapainoja, mutta eivät aina. Kokeeseen osui myös tilanteita, joissa kasvua jarrutti muu kuin auringon valo ja sademäärä.
Hakojärven mukaan vesi rajoittaa usein viljojen kasvua Suomessa. Jotta tuloksista saadaan luotettavia, pellon ominaisuudet pitää tuntea.
Jatkotutkimukselle on Hakojärven mielestä tarvetta. Markkinoilla on paljon erilaisia täsmäviljelyyn soveltuvia koneita, mutta ei tietoa siitä, mitä pitäisi tehdä ja milloin.
VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
