Timo Ikolalla on lajikekokeiden koeruutuja noin 15–16 hehtaaria. Kuva: Johannes Tervo
Viljelylajikkeiden taudinkestävyys on parantunut jalostuksen myötä –ilmastonmuutos asettaa lajikkeille omat vaatimuksensa
Viralliset lajikekokeet saavat myös kritiikkiä. Niissä käytetään tavanomaista vähemmän lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita.TilaajalleIsokyrö
Jotta uusi lajike tulee hyväksytyksi, sen tulee täyttää kasvilajille asetetut kriteerit ja olla jonkin ominaisuuden suhteen parannus lajikeluettelossa oleviin lajikkeisiin. Kuva: Johannes TervoHeinäkuun lopun helteisen taivaan alla Isossakyrössä parveilee pörriäisten lisäksi lajikekokeista kiinnostuneita viljelijöitä. Pellonpiennarpäivän aiheena ovat viralliset lajikekokeet, joiden avulla pyritään selvittämään lajikkeet, jotka vastaavat muuttuvien olosuhteiden vaatimuksiin.
Satotasojen nostaminen on yksi tapa parantaa kasvinviljelyn kannattavuutta.
”Esimerkiksi 1970-luvulla ohran satotaso oli keskimäärin 4 000 kiloa hehtaaria kohden, kun se nykyään on yli 6 000 kiloa”, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Merja Högnäsbacka.
Luke vastaa Suomessa virallisten lajikekokeiden toteuttamisesta eli uusien peltokasvien viljelyarvon määrittämisestä. Kenttäkokeita toteuttavat Luken lisäksi sen yhteistyötoimijat.
Lajikekokeita toteutetaan Isossakyrössä Timo Ikolan pelloilla. Virallinen lajikekoetoiminta alkoi tilalla syksyllä 2013, kun Boreal kasvinjalostus Oy:n ensimmäiset syysviljat kylvettiin.
”Koeruutuja oli alussa 1 500 ruudun luokkaa, nyt ruutuja on noin 8 000–9 000”, hän kertoo. ”Niistä noin tuhat kuuluu virallisiin lajikekokeisiin.”
Ikolan pelloilla kasvaa lajikekokeita varten syysviljoja, kevätviljoja, öljykasveja, nurmea, nurmikkoa, härkäpapua ja hernettä.
Virallisissa lajikekokeissa käytetään maltillisia typpimääriä. ”Kevätviljat ovat saaneet keväällä typpeä 90 kiloa hehtaarille, kevätvehnä 120 kiloa typpeä. Herne ja härkäpapu saivat typpeä noin 30 kiloa”, Ikola selventää.
Lajikekoetoiminta sallii myöhäisen rikkakasvien torjunnan. Lisäksi mangaania ja muita hivenravinteita saa myös tarvittaessa käyttää.
Ikola kertoo, että maan rakenne ja kunto vaikuttavat koeruutujen menestymiseen. ”Näillä ruuduilla maa on multavampaa kuin keskimäärin ja pH-arvo on myös kohdillaan.”
Nämä eivät kuitenkaan ole kriteerejä lajikekokeisiin osallistumiselle.
Hän on havainnut, että lajikkeiden taudinkestävyys on jalostuksen myötä kehittynyt paljon. Myös jyvien hehtolitrapaino on kasvanut.
”Ohran kaksitahoiset lajikkeet ovat taudinkestävämpiä kuin monitahoiset.”
Suurin osa kokeisiin osallistuvista lajikkeista on ulkomaisia jalosteita, joita lajike-edustajat testaavat Suomen viljelyoloissa.
Suomessa lajikkeita jalostavat Boreal kasvinjalostus Oy ja Plantanova Oy.
”On todella tärkeää, että Suomessa on omia jalostamoita, joissa keskitytään nimenomaan Suomen kasvuolosuhteisiin”, Luken tutkija Antti Laine sanoo.
Ilmastonmuutos tuo kasvinjalostukselle omat tarpeensa. Lajikkeen kuivuuden- ja kuumuudenkestävyys on tällä hetkellä kaivattu asia.
”Keskieurooppalaiset lajikkeet sopeutuvat melko hyvin kuumempiin ja kuivempiin kasvuoloihin.”
Valkuaisomavaraisuuden parantamiseen on Laineen mukaan panostettu jalostamalla herneestä ja härkäpavusta yhä satoisampia lajikkeita.
”Myös sinilupiini on ollut lajikekokeissa 1990-luvun lopulla, mutta silloisen huonon menestyksen vuoksi sitä ei ole ollut sen jälkeen.”
Antti Laine ja Merja Högnäsbacka kertovat, että lajikekokeiden tuloksia näkee siemenmyyjien materiaaleista sekä Luken maatalousinfosta olevasta lajikevalintatyökalusta. Kuva: Johannes TervoLajikekokeet ovat saaneet kritiikkiä siitä, että niissä käytetään tavanomaista vähemmän lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita.
”Viljelymenetelmät vaihtelevat Suomessa todella paljon ja tarkoitus on tutkia nimenomaan lajikkeiden taudinkestävyyttä. Siksi lajikekokeissa on päädytty siihen, että vain tarpeellinen rikkatorjunta tehdään. Näin saadaan tietoa lajikkeen pärjäämisestä eri olosuhteissa”, Laine perustelee.
Samaan kokeeseen osallistuu usein kasvuajaltaan suuresti toisistaan poikkeavia lajikkeita, eikä kokeessa voida käyttää lajikkeille yksilöllisiä lannoitusmääriä.
Siemenet peitataan Lukessa ennen kylvöä.
”Lannoitusmäärät pyritään pitämään ympäristötukiehtojen mukaisissa määrissä. Torjunta-aineiden ja lannoitteiden ympäristökuormituksen vähentämisessä lajikkeiden tautien kestävyydellä ja lannoitteiden hyväksikäyttösuhteella tulee olemaan suuri merkitys.”
Kokeet ovat lajike-edustajille maksullisia. Yksi lajike yhdellä koepaikalla maksaa Laineen mukaan hieman yli 500 euroa riippuen kasvilajista.
Lajikekokeissa arvioidaan viljojen osalta esimerkiksi satoisuutta, kasvuaikaa, korrenlujuutta ja taudinkestävyyttä. Kuva: Johannes Tervo2022 helmikuussa lajikeluetteloon hyväksyttiin 26 uutta lajiketta. Kaikki niistä eivät kuitenkaan päädy viljelykseen.
”Noin 40 prosenttia uusista kokeissa aloittavista lajikkeista päätyy viralliseen lajikeluetteloon”, kertoo Laine.
Lue lisää:
Tilasiemenen ensimmäiset omat lajikkeet pääsivät lajikeluetteloon
Luke kilpailutti: Boreal Kasvinjalostus Oy ottaa hoitaakseen koetoiminnan Ylistarossa ja Sotkamossa
- Osaston luetuimmat
