Mika Juvonen harmittelee raskasta byrokratiaa, joka jarruttaa jätteiden hyödyntämistä biokaasuntuotannossa. Kuva: Ilpo Paananen
Biokaasulaitoksessa syntyvillä lannoitteilla ei ole juuri merkitystä laitoksen kannattavuudelle
Biokaasuprosessissa syntyvien maanparannusaineiden ja lannoitteiden taloudellinen merkitys on laitoksen kokonaistalouden kannalta heikko.TilaajalleKitee
Liikennebiokaasutuotannon merkitys polttoaineiden omavaraisuuden kannalta on jäänyt vähälle huomiolle. Kiteen Biokympissä on sekä raskaan liikenteen että henkilöliikenteen tankkausasema. Kuva: Ilpo PaananenKiteeläisellä Biokymppi oy:llä on lähes 20 vuoden kokemus jätteiden hyödyntämisestä biokaasu- ja kierrätyslannoitetuotannossa.
Biokaasun tuotantoprosessissa syntyvien kiinteiden maanparannusaineiden ja nestemäisten lannoitteiden taloudellinen merkitys on biokaasulaitoksen kokonaistalouden kannalta heikko.
”Luomulannoitteesta saa lähinnä kuljetuskulut sekä hieman tuotteesta, mutta nestemäinen tavanomainen kierrätyslannoite on ilmainen ja biokaasulaitos veloittaa vain osan rahtikuluista”, yrityksen perustajajäsen ja toimitusjohtaja Mika Juvonen kertoo.
Biokympin 2-linjaisen tuotantoprosessin ansiosta laitos pystyy vastaanottamaan ja käsittelemään laajempaa raaka-ainevalikoimaa.
”Ilman 2-linjaisuutta kaikki prosessissa syntyvät kierrätyslannoitteet menisivät yksipuolisesti joko tavanomaiseksi tai luomulannoitteeksi.”
Biokaasulaitoksen käsittelyyn jätteet tulevat kotitalouksista, kaupoista, elintarviketeollisuudesta, ravintoloista, jätevedenpuhdistamoilta sekä jonkin verran hevostiloilta. Hevosen lanta tulee käsittelyyn konttikuljetuksina kuorma-autolla, täysperävaunurekalla tai traktorin peräkärryllä.
Jätteiden keräilyalueena ovat Pohjois- ja Etelä-Karjala, Kainuu sekä Pohjois-Savo. Ennen mädätysprosessia jätteet lajitellaan. Vuonna 2025 jätteitä käsiteltiin hieman reilut 20 500 tonnia.
”Pesu- ja prosessivesien johdosta nestemäisiä kierrätyslannoitteita kertyi noin 25 000 tonnia.”
”Kierrätyslannoitteiden tehokas hyödyntäminen edellyttäisi esimerkiksi typen lisäämistä lannoitteeseen.”
Nestemäiset kierrätyslannoitteet varastoidaan katettuihin lietesäiliöihin ja toimitetaan puoliperävaunurekoilla pääasiallisesti levityskauden ulkopuolella sopimusviljelijöiden säiliöihin.
”Osa lannoitteesta siirretään levityskaudella pellonreunaan vietyyn konttiin, josta lietteen levityskone käy sen lastaamassa säiliöön.”
Kiinteiden maanparannusaineiden vuosituotanto on 1 000–2 000 tonnia vuodessa. Hygienisoitu kiinteä lannoite varastoidaan viemäröidyllä asfalttikentällä ja toimitetaan hakerekalla lähialueelle, alle 50 kilometrin säteelle laitokselta.
Kiinteälannoite varastoidaan viemäröidylle asfalttikentälle. Jälkikäynnin ansiosta maanparannusaine ei jäädy kovillakaan pakkasilla. Kuva: Ilpo PaananenKiinteät maanparannusaineet parantavat maan viljavuutta lisäämällä humusta ja edistämällä pieneliötoimintaa.
”Kierrätyslannoitteiden tehokas hyödyntäminen edellyttäisi esimerkiksi typen lisäämistä lannoitteeseen. Toistaiseksi siihen investoiminen ei ole kannattavaa”, Juvonen sanoo.
Hänen mukaansa yhteistyö viljelijöiden ja muiden osapuolien kanssa on toiminut erinomaisesti. Luomuviljelyn lisääntymisen esteinä Juvonen näkee byrokratian ja erilaiset vaatimukset sekä luomutuotteiden ja tavanomaisten tuotteiden liian pienen hintaeron.
”Myös erilaiset rikkakasvit ja tuholaiset sekä rajoitteet eläinten sairauksien hoitoon käytettävissä lääkkeissä vähentävät kiinnostusta luomuviljelyyn.”
”Liikennepolttoaineen kysyntä on kehittynyt viimeisten kuukausien aikana erinomaisesti, kun Joensuun paikallisliikenteeseen tuli 15 kaasubussia.”
Biokaasulaitoksen on ollut järkevämpää panostaa biokaasun hyödyntämiseen sähköntuotannossa, lämmitysenergiana sekä liikennepolttoaineena.
”Liikennepolttoaineen kysyntä on kehittynyt viimeisten kuukausien aikana erinomaisesti, kun Joensuun paikallisliikenteeseen tuli 15 kaasubussia. Lisäksi raskaaseen liikenteeseen on tullut joitain kaasukäyttöisiä ajoneuvoja.”
Oman tankkausaseman ja Joensuun lisäksi kaasua on toimitettu pieniä määriä Etelä-Karjalaan sekä Lievestuoreelle.
”Päästömittaustavasta johtuen kaasu ei pysty kilpailemaan sähkökäyttöisten henkilöautojen kanssa.”
Traktoreissa ongelmina ovat liian lyhyet toiminta-ajat, kaasutankkien sijoittaminen ja toistaiseksi myös kaasun hinta.
Biokaasulaitos sijaitsee Kiteen jäteaseman yhteydessä. Kuva: Ilpo Paananen”Pelkästään liikennekaasun tuotannon aloittamismaksuihin meni rahaa 65 000 euroa ja vuosittain noin 30 000 euroa.”
2-linjaisten biokaasulaitosten yleistymistä estää Juvosen mukaan byrokratia.
Tuotantoon tarvitaan lukuisa määrä erilaisia maksullisia lupia sekä jatkuvaa raportointia ja todentamisia.
”Pelkästään liikennekaasun tuotannon aloittamismaksuihin meni rahaa 65 000 euroa ja vuosittain noin 30 000 euroa.”
Laitoksessa tuotetusta lämmöstä ja sähköstä suurin osa menee omaan käyttöön sekä Kiteen Lämpö oy:lle. Osa sähköstä myydään Kiteen Lämmön lisäksi Lassila & Tikanojalle sekä valtakunnan verkkoon.
Biokymppi oy
Kitee
Perustettu vuonna 2006
Perustajat Mika Juvonen ja Pekka Partanen
Biokaasun tuotanto jätteistä ja tähteistä
Kierrätyslannoitteet (luomu ja tavanomainen / kiinteä ja neste)
Liikennepolttoaineet, sähkö ja lämpö
Henkilöstö: 9
Liikevaihto 1,8 miljoonaa euro vuonna 2024
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
