Kasvinsuojeluaineiden käyttö on tasapainoilua sadon turvaamisen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen välillä, sanoo tohtorikoulutettava Lotta Kaila. Kuva: Sari Gustafsson
Pienikin siitepölyn torjunta-ainejäämä riski pölyttäjille, kimalainen voi jopa menettää muistinsa
Kasvinsuojelu-aineiden määriä pölyttäjissä ei Suomessa ole juuri tutkittu. Tietoa tarvitaan, koska onnistunut pölytys vaikuttaa sekä viljely- että puutarhakasvien sadon määrän ja laatuun mutta myös metsämarjasadon onnistumiseen.
Tarhamehiläiset ovat tärkeimpiä viljelys- ja puutarhakasvien pölyttäjiä. Kuva: Carolina HusuRapsinkukissa käyneiden tarhamehiläisten pesiinsä kuljettamasta siitepölystä on löytynyt jäämiä kasvinsuojeluaineista.
Pitoisuudet olivat niin pieniä, etteivät ne ainakaan tappaneet mehiläisiä välittömästi. Sitä ei kuitenkaan tiedetä, miten hyvin pienet jäämäpitoisuudet vaikuttaisivat mehiläisiin, kertoo tohtorikoulutettava Lotta Kaila tekeillä olevasta tutkimuksestaan.
Kasvinsuojeluaineiden määriä pölyttäjissä ei Suomessa ole juuri tutkittu, vaikka pölyttäjien, kuten tarhamehiläisten ja kimalaisten, vaikutus hyönteispölytteisten kasvien satoon ja laatuun on suuri.
Kaila paikkaa tietovajetta väitöstutkimuksessaan, jossa kohteena ovat tarhamehiläiset ja kimalaiset. Lopulliset tutkimustulokset julkaistaneen ensi syksyn aikana.
Tutkimusta tehtiin kahtena vuonna Luonnonvarakeskuksen (Luke) rapsipelloilla Jokioisissa. Mukana oli yhdeksän pesän mehiläiset, joiden pesiinsä kantamasta siitepölystä analysoitiin kasvinsuojeluainejäämiä, Kaila kertoo. Pellot ruiskutettiin torjuntakynnyksen ylityttyä käyttöohjeen mukaisilla ainemäärillä.
Kaila oli puhujana maanantaina 5.7. Kaarinan Piikkiössä pidetyssä pölyttäjien asialla -seminaarissa. Tilaisuuden järjestivät EcoStack- ja Luomumpi Varsinais-Suomi -hankkeet.
Kimalaisten elinoloja voi helposti edistää kotipuutarhassa kylvämällä vaikka kukkapenkkiin niille sopivia ravintokasveja. Kuvassa pölyttäjä ahkeroi malvan kukassa.Jokainen kiviaita ja kiviröykkiö, pientareen pajukko ja valtaojan heinäiset pientareet ovat tärkeitä: ne elättävät monipuolisen eläin- ja kasvilajiston Kuva: Carolina HusuPienet kasvinsuojeluainejäämät voivat vahingoittaa kimalaisen muistia ja kykyä oppia uutta. Huonomuistisena se saattaa laskeutua kukkaan kuin kukkaan ja unohtaa hyvien ravintokasvien sijainnin.
Miten merkittävä vaikutus jäämillä loppujen lopuksi on kimalaisiin? Tähän kysymykseen vastaus piilee tutkimuksessa, jota tehdäkseen Kaila siirtyi Luken pelloilta Oulun yliopiston laboratorioon.
Kimalaistutkimuksessa oli mukana viiden eri pesän kimalaisia. Pesät oli ostettu Hollannista, jotta kimalaiset ja niiden olot olivat mahdollisimman tasalaatuisia, Kaila kertoo.
Laboratoriossa osa kimalaisista altistettiin pienelle määrälle kasvinsuojeluainetta. Määrä oli sama kuin mitä havaittiin olevan pellolta kerätyssä siitepölyssä. Pitoisuus ei ollut kimalaisille tappava, Kaila kertoi Piikkiössä.
Mehiläisten tavoin kimalaiset ovat tärkeitä pölyttäjiä, jotka etsivät ravintoa muun muassa kukkien värin perusteella. Laboratoriossa kukkien tilalla oli laatikkoon laitettuja väripaletteja. Toisille niistä siveltiin sokerivettä ja toisille mehiläisille vaaratonta mutta vastenmieliselle maistuvaa kiniiniä.
Kimalaiset päästettiin lentelemään keinotekoiselle kukkakedolle ja niiden käyttäytymistä seurattiin. Kahden päivän kuluttua samat kimalaiset päästettiin jälleen palettien pariin.
Muistivatko altistetut kimalaiset yhtä hyvin kuin altistamattomat, minkä värinen paletti maistui hyvältä ja mikä ei? Kaila ei vielä kommentoi asiaa, sillä tarkat tutkimustulokset ovat vielä analysoimatta. Hän arvioi, että tutkimus julkaistaan todennäköisesti ensi keväänä.
Yhden havainnon Kaila Piikkiössä kertoi. Kimalaisen käyttäytyminen saattaa vaikuttaa normaalilta, vaikka sen kyky etsiä ravintoa on heikentynyt. Tämä viittaa Kailan mukaan siihen, että torjunta-aine on vaikuttanut hyönteisen aivotoimintaan.
Pölyttäjät, kuten tarhamehiläiset, kimalaiset ja pistiäiset, ovat tärkeitä monen peltokasvin sadon määrän ja laadun varmistajia. Puutarhakasveilla onnistunut pölytys parantaa marjojen ja hedelmien laatua ja muotoa. Ei pidä unohtaa sitä, että pölyttäjät ovat myös metsämarjasadon takaajia.
Lue myös:
Video: Kimalainen pelaa palloa – metsän tärkein pölyttäjä paljastui hämmästyttävän älykkääksi
- Osaston luetuimmat
