Lammasala vetää puoleensa uusia yrittäjiä ongelmista huolimatta – eniten lihaa markkinoille Lounais-Suomesta

Yhteistyö vahvistaa Suomen lammas- ja vuohituotantoa, joka kehittyy kohti yhä ammattimaisempaa, kilpailukykyisempää ja vastuullista tuotantoa.

Yhteistyötä tehdään tuottajaorganisaatioiden kautta, mutta myös muiden sidosryhmien kanssa. Lisäksi yhteyksiä tiivistetään esimerkiksi Ruotsin ja Viron suuntiin, ilmenee Pro Agrian tiedotteesta.

”Suomen laadukas eläinaines kiinnostaa maailmalla”, kertoo tiedotteessa lammastuotannon erityisasiantuntija Milla Alanco-Ollqvist Pro Agrialta.

Alalle tulee haasteista huolimatta jatkuvasti uusia toimijoita esimerkiksi sukupolvenvaihdosten kautta. Moni pienimuotoisena aloittanut tila monipuolistaa tilan toimintaa ja laajentaa sitä ammattimaisemmaksi, Alanco-Ollqvist kertoo.

Hänen mukaansa alan toimijat toivovat päättäjiltä erityisesti ennakoitavaa toimintaympäristöä ja ratkaisuja, joilla turvataan kotimaisen lammastalouden jatkuvuus.

Lampaanlihaa tuotetaan Suomessa vuosittain noin miljoona kiloa.

Perinteisesti pääsiäisenä syötävää lampaanlihaa on saatavilla ympäri vuoden, muistuttaa tuottajajärjestö MTK tiedotteessaan.

Olennaista on myös, että nimestään huolimatta karitsanliha ei tarkoita usein keväisin syntyvien pikkukaritsojen lihaa, vaan elopainoltaan noin 50-kiloisten nuorten eläinten lihaa.

Monipuolinen lammas sopii hyvin suomalaisiin oloihin. Sen ruokinta perustuu pääasiassa nurmirehuun ja kotimaiseen viljaan.

Lihan ja villan tuotannon lisäksi laiduntavat lampaat ylläpitävät perinnemaisemia ja edistävät luonnon monimuotoisuutta.

Lammastiloja oli Suomessa viime vuonna Luonnonvarakeskuksen mukaan hieman yli tuhat ja lampaita runsaat 110 000.

Eniten lampaanlihaa tuotettiin viime vuonna Salossa, Somerolla ja Tervolassa.