Maisemanhoidon sopimusalat vähenivät jälleen viime vuonna

Maisemanhoitosopimuksiin ilmoitettiin vuonna 2025 alaa yhteensä runsaat 25 000 hehtaaria. Lisäalaa olemassa oleviin sopimuksiin haettiin marraskuisten tietojen mukaan runsaat 2200 hehtaaria ja uusia sopimuksia tehtiin noin 500 hehtaarille.

Maatalousluonnon ja maisemanhoidon sopimusalan tavoitetta laskettiin 46 000 hehtaarista 38 000 hehtaariin vuonna 2025. EU-komissio hyväksyi muutoksen lokakuun alussa. Nykyinen tavoite on voimassa vuoteen 2028 asti.

Toistaiseksi Suomi jää uudestakin tavoitteesta reilusti yli 10 000 hehtaaria.

Kaikille sopimukseen haetuille kohteille on nyt tehty maastokatselmus.

Maastokatselmointien yhteydessä olemme oppineet, että toimenpiteelle asetetut tavoitteet perustuivat osin virheelliseen tietoon, toteaa neuvotteleva virkamies Heini Lehtosalo maa- ja metsätalousministeriöstä.

Tukikelpoisen alan tulee olla maatalousvaikutteista ja sitä tulisi hoitaa niittämällä tai laiduntamalla. Kohteilta on rajattu pois esimerkiksi kallioita ja tieuria.

Vuonna 2023 maatalousluonnon ja maiseman viisivuotisia hoitosopimuksia haettiin yhteensä 31 757 hehtaarille.

Nykyiseen tavoitteeseenkaan pääseminen ei ole Suomelle helppoa. Sitä pyritään auttamaan nostamalla korvaustasoja.

”EU:n reunaehtojen vuoksi alueita on jouduttu maastokatselmuksissa rajaamaan. Toivomme korvaustasojen noston helpottavan tilannetta”, Lehtosalo sanoo.

Arvokkaille perinnebiotoopeille korvaus on ensi vuonna 650 euroa hehtaarilta ja arvokkaille luonnonlaitumille 550 euroa hehtaarilta. Korotus on merkittävä etenkin luonnonlaidunten kohdalla, missä nykyinen korvaustaso on 460 euroa hehtaarilta.

Uusia sopimuksia tehtiin vuonna 2025 määrällisesti 122 kappaletta.

”Se on ihan hyvä määrä. Olen ollut huolissani, uskaltavatko uudet viljelijät lähteä mukaan, kun keskustelu aiheen ympärillä on ollut hyvin toksista.”

Uusia maisemanhoitosopimuksia on tehty joka puolelle maata. Eniten niitä on syntynyt Pohjois-Savoon, Pohjois-Pohjanmaalle ja Pirkanmaalle.

Maastokatselmuksien pohjalta aloja on rajattu keskimäärin 17 prosenttia.

Eniten alueita on katselmuksiin perustuen rajattu pois Etelä-Savossa ja Pohjanmaalla. Tyypillisin syy rajaukseen on ollut metsäisyys. Vähiten rajauksia on tehty luonnonlaitumilla ja arvokkaissa kohteissa.

Alojen leikkaus kosketti MT:n maatalousviranomaiselta saamien tietojen mukaan kaikkiaan yli 2 300 lammas- tai nautatilaa. Tukien menetykset olivat keskimäärin 10 000 euron luokkaa per tila, mutta tilakohtaiset erot suuria.

Eniten alueita on katselmuksiin perustuen rajattu pois Etelä-Savossa ja Pohjanmaalla. Tyypillisin syy rajaukseen on ollut metsäisyys.  Kuva: Joel Rosenberg

Lehtosalon käsityksen mukaan ympäristö- ja elinvoimapuolen viranomaisten yhteistyö katselmuksiin ja tukitasoihin liittyen toimii pääasiassa hyvin.

”On tietysti myös tullut vastaan tilanteita, joissa perinnebiotoopin inventointi ei vastaa tilannetta maastossa, mikä voi aiheuttaa hämmennystä”, Lehtosalo sanoo.

”Lähtökohtaisesti tuntumani on, että sopimuskäsittelijä pyrkii löytämään perusteita saada alueet mukaan sopimuksiin”, Lehtosalo vakuuttaa.

Siihen, että Ruotsissa korvausta maksetaan myös alueista, jotka Suomessa rajataan ulkopuolelle, löytyy syy erilaisesta määrittelytavasta. Lehtosalon mukaan Ruotsissa piirretään kartalle iso ympyrä, josta sitten arvioidaan, paljonko sen sisällä on korvattavaa.

Tukitasot ovat Ruotsissa lähtökohtaisesti matalammat kuin Suomessa ja korkeampien tukien ehdot hyvin tiukat. Lisäksi Ruotsiin kohdistuu lähes vuosittaisia rahoituskorjauksia, kun EU tarkistaa tukirahojen oikeaa käyttöä, Lehtosalo kertoo.

”Suomessa ei ole haluttu muodostaa tällaista valtiontaloudellista riskiä.”