
Maatalousluonnon ja maisemanhoidon uusia sopimuksia tehtiin viime vuonna 91. Uutta aluetta aiempiin sopimuksiin lisättiin yli 2 200 hehtaaria. Tästä huolimatta Suomen yhteisen maatalouspolitiikan (cap) mukainen 33 000 hehtaarin tavoite jäi vielä kauas, lähes 9 500 hehtaarin päähän.
Vuonna 2024 sopimuksiin ilmoitettiin 25 452 hehtaaria, josta sopimuksilla korvattavaksi hyväksyttiin 23 569 hehtaaria. Erotus oli 1 883 hehtaaria. Vuotta aiemmin, vuonna 2023, ilmoitetun ja hyväksytyn alan ero oli 4 368 hehtaaria. Määrät ilmenevät Ruokaviraston tiedotteesta.
Kaikkiin sopimuskohteisiin tehdään maastokatselmointi kahden vuoden kuluessa sopimuksen hakemisesta. Siinä ely-keskus tarkastaa sopimusalan tukikelpoisuuden. Katselmoinnin perusteella sopimusaluetta voidaan muuttaa.
Esimerkiksi Varsinais-Suomessa vuosina 2023–2024 haetuille sopimuksille tehdyissä katselmoinneissa yli neljännes haetuista aloista on hylätty.
Varsinais-Suomessa ympäristösopimuksia on perinteisesti ollut kaikkein eniten. Alueella on runsaasti paikallisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaita perinnebiotooppeja sekä luonnonlaitumia. Ympäristösopimuksia on haettu paljon myös saaristoon.
Ympäristösopimuksia tehneiden tilojen määrä on Varsinais-Suomessa selvästi laskussa. Vuonna 2022 ympäristösopimuksia oli 368 tilalla, mutta vuonna 2024 enää 251 tilalla.
Varsinais-Suomen ely-keskuksen ympäristökorvauksista vastaava ryhmäpäällikkö Teija Nielsen arvioi, että hylkäyksiä tuli paljon siksi, että katselmointeja ei ole ennen tehty yhtä suuressa laajuudessa.
Katselmointien tavoite on, että ympäristösopimuksista maksettavat tuet kohdistuvat paremmin niille alueille, jotka hyötyvät ympäristönhoidosta eniten, Maaseutu.fi-sivuston uutisessa todetaan.
Hylätyistä aloista suurin osa on arvioitu liian kallioisiksi, laidunnukseen soveltumattomaksi tai liian umpeen kasvaneiksi. Lisäksi hylkäysten syitä ovat olleet esimerkiksi päällekkäisrahoitus, ruovikoituminen ja kunnostustoimenpiteiden keskeneräisyys.