Tilalla on vajaa 300 hehtaaria laidunnettavaa maisema-aluetta. Kuva: Sanne Katainen
”Eniten tästä kärsii luonto”– emolehmätuottaja Aarne Schildt kritisoi maisemanhoitotukien leikkauksia
Porvoolainen luomuemolehmätuottaja Aarne Schildt ei usko, että Suomi lähivuosina pääsee maisemanhoitosopimusten alalle asetettuun tavoitteeseen.Tilaajalle
Bosgårdin Kartanon isäntä Aarne Schildt ryhtyi maisema-alojen leikkauspäätöksen jälkeen heti toimiin alojen palauttamiseksi tukien piiriin. Taustalla olevaa metsikköä on harvennettu. Kuva: Sanne Katainen”Luottamus on menetetty, koska perinnebiotooppien hoitajia on kohdeltu näin. Ala tulee putoamaan edelleen. Moni ajattelee, että lusitaan tämä tukikausi loppuun, ja sitten se on moikka”, ennakoi porvoolainen luomuemolehmätuottaja Aarne Schildt.
Vuonna 2023 alkaneiden maastokatselmointien ja asetuksen muuttuneen tulkinnan myötä Suomen maisemanhoitoalojen määrä on pudonnut rajusti.
Vuonna 2023 maisemanhoitoalaa oli Suomessa yhteensä vajaat 32 000 hehtaaria. Viime vuonna määrä oli noin 25 000 hehtaaria. Nykyinen tavoite on 38 000 hehtaaria.
”Sopivaa pinta-alaa Suomessa kyllä olisi paljon tuota enemmänkin”, Luonnonlaidunlihan tuottajat ry:n puheenjohtajanakin toimiva Schildt sanoo.
”Asetuksen tulkinnoista on hävinnyt käytäntö. Kenen edun mukaista on, että katselmuksilla tehdään haittaa, josta ei enää päästä ponnistamaan takaisin?”
Maisemanhoitotukien perimmäinen tarkoitus ei ole tuottaa rahaa viljelijöille, vaan edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä, Schildt muistuttaa.
”Asetuksen tulkinnoista on hävinnyt käytäntö. Kenen edun mukaista on, että katselmuksilla tehdään haittaa, josta ei enää päästä ponnistamaan takaisin? Eniten tästä kärsii luonto ja sen kautta lopulta myös ihminen. Nyt on viimeiset hetket korjata tilanne.”
Schildt tietää, mistä puhuu. Hänen johtamansa Bosgårdin Kartanon pitkään hoidetuista vajaan 300 hehtaarin maisema-alueista leikattiin noin 25 prosenttia vuonna 2024. Leikkaus perustui syyskuussa 2023 tehtyihin katselmointeihin.
Schildt ei ymmärtänyt olla ennen päätöstä huolissaan, sillä alueista oli tullut kehuja valvonnoissa monena vuonna.
”Kysyin neuvojilta keväällä 2023, mitä katselmointeihin liittyen pitäisi ottaa huomioon, mutta eivät he pystyneet kertomaan juuri mitään. Laidunnus jatkui, kuten ennenkin, ja luulin kaiken olevan hyvin.”
Bosgårdin kartanotilalla on 110 charolais-emolehmää. Kuva: Sanne KatainenViljelijät tekivät vuonna 2023 maisemanhoitositoumuksia niukoin tiedoin. Ohjeet katselmointeihin tulivat vasta syksyllä 2023, kun laidunkausi oli jo lopussa.
”Ei sitä voi hyväksi hallinnoksi sanoa. Jos olisimme tienneet, mitä tehdä, olisimme tietenkin tehneet toimia mahdollisimman pian. Tämä työ on sitä, mitä oikeasti haluamme tehdä. Se on osa tilan identiteettiä ja filosofiaa. Lisäksi olemme sertifioitu luonnonlaidunlihan tuottaja”, Schildt kertoo.
Hänen mielestään kohtuullinen siirtymäaika ennen katselmointeja olisi ollut tarpeen.
”Kaksi vuotta aikaa toteuttaa ohjeita olisi varmasti riittänyt valtaosalle ainakin meidän aloista.”
Hän pohtii myös, onko viljelijöitä kohdeltu asiassa tasapuolisesti, kun osa aloista katselmoitiin vuonna 2023, ja osa vasta vuotta myöhemmin. Jälkimmäiseen katselmointiin osuneilla tiloilla oli käytettävissään enemmän tietoa ja aikaa toimenpiteisiin.
Aarne Schildt on vienyt maisema-alojen leikkauspäätöksen hallinto-oikeuteen. Kuva: Sanne KatainenBosgårdissa on leikkauspäätöksen jälkeen ryhdytty muun muassa niittämään rannan ruovikkoa ja harventamaan puustoa liian tiheiksi linjatuilla metsälaitumilla, mikäli se on luonnonsuojelulain puitteissa mahdollista.
Päätöksestä on tehty oikaisuvaatimus. Lisäksi Schildt on vienyt asian hallinto-oikeuteen. Oikeuskäsittelyn ajankohdasta ei ole vielä tietoa.
Hallintolain 8 pykälän mukaan ”viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkailleen tarpeen mukaan hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin”.
”Näin ei käynyt, vaan laidunkauteen lähdettiin säkki päässä”, hän kuvailee.
Tilalta leikattu ala on kahdessa vuodessa pienentynyt alkuperäisestä päätöksestä. Se on nyt noin 14 prosenttia alasta.
”Vuodet ovat keskenään erilaisia. Silti yhdellä katselmuksella voidaan tehdä päätös viideksi vuodeksi.”
Osa hylätystä alasta on tullut tukikelpoiseksi tehtyjen toimien seurauksena. Osa taas hyväksyttiin ilman lisätoimenpiteitä, kun katselmoinnin tekijä ja ajankohta seuraavana vuonna vaihtuivat. Tämä kertoo yksittäisten valvojien osaamisen merkityksestä.
”Vuodet ovat keskenään erilaisia. Silti yhdellä katselmuksella voidaan tehdä päätös viideksi vuodeksi”, Schildt ihmettelee.
Laidunnus edistää tehokkaasti luonnon monimuotoisuutta. Kuva: Sanne KatainenPientä lohtua viljelijöille tuo maisema-alojen tukitasojen nousu ensi vuonna.
”Se on elintärkeä päätös ja olemme kiitollisia, että se tehtiin. Arvostan elettä oikaista tapahtunut vahinko”, Schildt sanoo.
”Tukien korotus tälle kaudelle ei kuitenkaan poista vuosien 2023–2025 tapahtumia, eikä sitä voi vain anteeksi pyytämällä korjata. Luonto ei ole kvartaalitalous.”
Schildt ihmettelee, että esimerkiksi Ruotsissa maisemanhoitotukiasetusta voidaan tulkita eri tavalla. Alueen sisälle saa jäädä tukikelvottomia paloja, kuten kallioita.
”Suomessa mennään aina asetuksen taakse.”
Hän korostaa, että kyse ei ole vain mielipahasta.
”Tässä on jotain suurempaa pielessä. Monimuotoisuus on valtavan tärkeä asia tulevaisuuden kannalta, ja sitä laiduntavilla tiloilla halutaan tehdä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
