Euralainen Antti-Jussi Perttu on tuottanut kalkkunanlihaa vuodesta 2010. Kuva: Jarno Mela
Vaikuttaja, tuloksentekijä ja puurtaja – kolme palkittua kalkkunankasvattajaa kertovat menestyksensä eväät
Harvojen käsissä olevan alan kehittämiseksi kaivataan toimia myös lihataloilta ja kaupoilta.Tilaajalle
Antti-Jussi Perttu kaipaa Länsi-Kalkkunan omistajilta vahvaa visiota suomalaisen kalkkunatuotannon tulevaisuudesta. Kuva: Jarno MelaLänsi-Kalkkuna antoi tänä vuonna tunnustuksen kolmelle kalkkunantuottajalle.
Vuoden vaikuttajana palkittiin euralainen Antti-Jussi Perttu. Vuodesta 2010 kalkkunantuottajana toiminut Perttu on aina valmis puhumaan kalkkunantuotannon puolesta ja vastaanottamaan vieraita.
”Olen aina ajatellut, että ala menee eteenpäin sillä, että kerrotaan ja näytetään, kuinka toimitaan. Ollaan avoimia. Paljon täällä on vuosien aikana käynytkin muun muassa poliitikkoja, virkamiehiä, toimittajia, eläinaineksen edustajia ja etujärjestöjen ihmisiä”, hän toteaa.
”Kaipaisin Länsi-Kalkkunan omistajilta, HK Foodisilta ja Atrialta, vahvempaa visiota suomalaisen kalkkunatuotannon tulevaisuudesta.” Antti-Jussi Perttu
Vuoden vaikuttaja kiittelee alalla olevan kaikkien vajaan 40 sopimustuottajan ja Länsi-Kalkkuna oy:n henkilöstön kanssa hyvä yhteishenki. Eteenpäin vie halu kehittää suomalaista kalkkunatuotantoa.
”Sen sijaan kaipaisin Länsi-Kalkkunan omistajilta, HK Foodisilta ja Atrialta, vahvempaa visiota suomalaisen kalkkunatuotannon tulevaisuudesta sekä investointipäätöksiä teurastamon ja hautomon modernisointiin ja tuottavuuden parantamiseen. Pallo kalkkunatuotannon kehittämisestä on nyt lihataloilla. Tuottajista tai Länsi-Kalkkunan henkilöstöstä alan kehittäminen ei jää kiinni."
Perttu itse kertoo uskovansa kalkkunan menekkiin jatkossakin. Kalkkunalihaa kuluu iso osa leikkeleisiin, jotka ovat tuoreissa ravintosuosituksissa olleet otsikoissa.
"Tuskin mitään suuria muutoksia kaupan hyllyillä nopeasti tapahtuu. Ajan kanssa toki voivat kauppojen leikkele-, nakki- ja makkarahyllyt hieman kaventua”, Perttu pohtii.
Hän näkee muutoksessa myös mahdollisuuksia.
”Samalla hyllyjen sisältö voi täyttyä enenevissä määriin juuri kalkkunatuotteista.”
Perttu muistuttaa, että useissa kalkkunatuotteissa on sydänmerkki.
”Ne sisältävät hyviä rasvoja ja ovat hyvä proteiinin lähde. Ja mikä tärkeintä, kalkkuna on tietysti maukasta!"
Kalkkunanlihasta pääosa päätyy leikkeleisiin. Kuva: Jarno MelaVuoden tuloksentekijä on Hannu Heikkilä Huittisista. Heikkilä on yllättänyt positiivisesti kasvatustuloksissa.
”Mitään viisastenkiveä huipputuloksen saavuttamiseen ei ole, mutta on 25 vuoden aikana tietysti tullut jonkinlainen näppituntuma siihen, kuinka kasvatuksessa voi onnistua”, Heikkilä toteaa.
”Mikään ei oikein auta, jos kasvatukseen tulee jostain syystä huono satsi.” Hannu Heikkilä
Hän kiittelee, että myös untuvikkoaines on viime vuosina parantunut.
”Mikään ei oikein auta, jos kasvatukseen tulee jostain syystä huono satsi. Tällöin linnut reagoivat monesti vatsallaan ja kuivitukseen menee valtavasti enemmän työtä kuin normaalisti.”
Kasvatuksen tarkkuutta kuvaa hyvin se, että Heikkilä epäilee edellisen kasvatuseränsä kärsineen vesijohtoveden laadusta.
”Täällä Vampulassa on ollut Suomen paras vesi, mutta nyt vesilaitoksella on ollut ongelmia ja vesi maistuu kloorilta. Epäilen, ettei se oikein maistunut kalkkunoillekaan.”
Heikkilä kertoo tarkistuttavansa myös kalkkunoille syötettävän viljan toksiinipitoisuudet, mutta niissä ei ole toistaiseksi ollut ongelmia.
Vuoden puurtaja on Antti Valli Ilmajoelta. Valli tekee tasaista tulosta pitkällä aikajänteellä.
”Yksin en kyllä tässä hommassa pärjäisi.” Antti Valli
”Onhan sitä töitä tullut tehtyä 12 vuoden aikana, mutta yksin en kyllä tässä hommassa pärjäisi. Vaimo ja lapset tekevät yhtä lailla oman osansa”, kertoo myös poliisina työskentelevä kalkkunankasvattaja.
Valli toteaa perheen valitseman tavan elinkeinon harjoittamiselle ja työn tekemiselle myös tilan ulkopuolella olevan vaimonsa ansiota.
”Hän on luopunut urastaan ja se on mahdollistanut sen, että minä käyn poliisihommissa maataloustöiden ohessa.”
Vaikka kalkkunahalleissa käytetään myös paljon automatiikkaa, käydään tarkistuskierroksella kolmesti päivässä.
Kalkkunahalleissa käytetään paljon automatiikkaa, mutta siellä käydään tarkistuskierroksella kolmesti päivässä. Kuva: Jarno Mela”Varmistetaan, että ilmalaatu on hallissa hyvä ja pohja kunnossa. Myös huonot linnut pitää lopettaa.”
Erityisesti ensimmäisen viikon aikana saavutetut tulokset ovat Vallin tilalla hyvät ja nuorten lintujen poistuma pieni.
Valli toivoisi, että tuoretta kotimaista kalkkunaa näkyisi kaupoissa enemmän, muutenkin kuin joulun alla.
”Jos tarjontaa olisi, niin kysyntäkin voisi nousta.”
Kalkkunoita suojellaan taudeilta muun muassa vaihtamalla kengät ennen halleihin menoa. Kuva: Jarno MelaArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
