Peltosirkut kaipaavat laajoja yhtenäisiä peltoalueilta sekä monipuolista viljelyä – hylätyt tai kesannolle jätetyt pellot ovat tärkeitä
Kasvityyppien monimuotoisuus hyödyttää peltosirkkua. Se kaipaa tiheää kasvustoa suojaksi pesintään, ja toisaalta harvempi kasvustoja hyödyntääkseen hyönteisravintoa.
Peltosirkku talvehtii Afrikassa, jossa elinympäristöjen muutokset, kuten savannin muuttaminen pelloiksi ja karjan laidunnuksen lisääntyminen ovat oletettavasti heikentäneet niiden selviytymistä talven yli. Kuva: Kari SalonenPeltosirkku on Suomen nopeimmin taantuvia lintuja, ja laji uhkaa hävitä Suomesta kokonaan parissa vuosikymmenessä, kertoo Helsingin yliopisto.
Tuoreen tutkimuksen mukaan peltoviljelyn monimuotoisuuden lisääminen voisi auttaa peltosirkkuja lisääntymään tehokkaammin, ja siten korvaamaan talvehtimisalueiden menetyksiä.
Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat selvittivät, millaisissa elinympäristöissä ja missä päin Suomea peltosirkut ovat vähentyneet nopeimmin.
Tutkimuksen mukaan sekä viljelykasvien monimuotoisuus että paljaan maan määrä pesinnän alkaessa keväällä hyödyttävät peltosirkkuja.
Peltosirkut selviytyivät vuodesta toiseen paremmin laajoilla yhtenäisillä maatalousalueilla kuin toisistaan eristyneillä pelloilla. Populaatiot ovat pienentyneet hitaammin Pohjois-Pohjanmaalla Lounais- ja Etelä-Suomeen verrattuna.
”Pohjois-Pohjanmaalla peltosirkun väheneminen on ollut hitaampaa kuin eteläisemmässä Suomessa, ehkäpä sen takia, ettei laji viihdy Etelä-Suomen intensiivisimmin hoidetuilla maatalousalueilla”, arvelee väitöskirjatutkija Sirke Piirainen Luomuksesta.
Viljelysten keskellä olevat hylätyt tai kesannolle jätetyt pellot ovat myös tärkeitä, ne kannattaisi jättää nykyiselleen.
Viljelykasvien monipuolisuus ja paljaan maan määrä ovat tärkeitä peltosirkuille, yliopiston tiedotteessa sanotaan.
Kasvityyppien monimuotoisuus hyödyttää peltosirkkua, sillä tiheä kasvusto ja pitkät korret tuovat suojaa pesintään, ja toisaalta harvempi kasvusto ja paljaat alueet helpottavat lintujen pääsyä maanpinnalle, hyödyntämään siellä olevaa hyönteisravintoa.
Peltosirkku talvehtii Afrikassa, jossa elinympäristöjen muutokset, kuten savannin muuttaminen pelloiksi ja karjan laidunnuksen lisääntyminen ovat oletettavasti heikentäneet niiden selviytymistä talven yli.
Vaikka lintuja ei voitaisikaan auttaa selviytymään vaaroista muualla, voidaan pesimäalueilla Suomessa tehdä paljonkin niiden poikastuotannon siivittämiseksi.
Peltosirkkujen pesintää avittaakseen maanviljelijät voivat esimerkiksi välttää jokivarsien, tienpientareiden ja pelto-ojien puiden ja pensaiden raivaamista, sillä ne tarjoavat linnuille laulupuita ja hyönteisravintoa.
Monelle peltosirkkupopulaatiolle viljelysten keskellä olevat hylätyt tai kesannolle jätetyt pellot ovat myös tärkeitä, ne kannattaisi jättää nykyiselleen.
Jos suinkaan mahdollista, pelloille voisi jättää myös viljelemättömiä kaistaleita paljasta maata, yliopiston tiedotteessa sanotaan.
- Osaston luetuimmat
