Lampurien mitta täyttyi: vaativat muutosta metsästyslakiin, koska petopaine uhkaa elinkeinoa

Lammastalouden toimijat ovat julkaisseet tiukan kannanoton elinkeinon ja eläinten turvallisuuden puolesta. Jatkuvasti kasvava petojen aiheuttama paine uhkaa alan mukaan jo elinkeinon tulevaisuutta.

”Huoli eläinten turvallisuudesta yhdistettynä eläintuotantoon kohdistuvaan raskaaseen byrokratiaan ja lammastalouden heikkoon kannattavuuteen saa monen lampurin lopettamaan ja estää uusien tuloa alalle”, kannanotossa todetaan.

Lampurit vaativat, että pihapiiriin tai laitumille tulevat pedot saa poistaa nopealla ja yksinkertaisella menettelyllä, jotta kotieläimiä voidaan suojella ja luonnonvaraisten petojen ihmisarkuus säilyttää. Lisäksi korvauskäytäntö tulisi lampurien mukaan uudistaa, jotta täysimääräiisen korvauksen saisi sekä vahinkoja ennaltaehkäisevistä toimista että itse vahingoista.

Laidunnus ja nurmien hyödyntäminen on oleellinen osa lammastaloutta ja lampaiden lajityypillistä elämää. Laidunnusvelvoite sisältyy muun muassa luomutuotannon sekä eläinten hyvinvointituen ehtoihin, kannanotossa muistutetaan.

”Laiduntamisen olisi kuitenkin oltava lampaille turvallista, ja nyt niin ei enää ole. Suurpetojen hyökkäykset ovat nykyään todellinen uhka laiduntaville eläimille lähes koko maassa”, elinkeino huomauttaa.

Lammasalan toimijat muistuttavat, että luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen on todettu olevan ihmiselle yhtä suuri uhka kuin ilmastonmuutos. Lampailla on laiduntajina merkittävä rooli ylläpitämässä perinnebiotooppeja, jotka ovat monien uhanalaisten ja vaarantuneiden hyönteis- ja kasvilajien ainoa elinympäristö.

Laidunnus on tärkeää lampaiden hyvinvoinnin ja lajityypillisen elämän vuoksi. Lisäksi se auttaa ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta. Aina petoaidatkaan eivät riitä turvaamaan lampaita.  Kuva: Tanja Heikkonen

Kannanotossa lampurit tuovat esiin myös sen, että he pyrkivät jo suojaamaan eläimiään pedoilta monin eri tavoin. Käytössä on muun muassa suurpetoaitoja, laumanvartijakoiria, valo- ja äänikarkotteita, GPS-pantoja sekä riistakameroita. Suojautuminen on kallista ja työlästä, eikä se aina tehoa. Lampurit ovat myös olleet mukana etsimässä toimivia keinoja muun muassa SusiLIFE-hankkeessa ja WWF:n laumanvartijaeläinten käyttöä edistävässä hankkeessa.

Pihapiiriin tunkeutuvien petojen poistoon on nykyisinkin mahdollista saada jahtilupa, mutta se on lampurien mukaan niin vaikeaa ja hidasta, ettei siitä ole käytännössä apua. Ruotsissa metsästyslain pykälän 28 mukaan välittömästi ihmisiä tai kotieläimiä uhkaavan pedon saa karkottaa aseella. Jos karkotus ei onnistu, pedon saa ampua ilman etukäteislupaa. Pykälän perusteella ammutaan Ruotsissa vuosittain 5–10 sutta, mikä auttaa pitämään yllä susien ihmisarkuutta. Suomen lampurit vaativat vastaavaa pykälää myös Suomen metsästyslakiin.

Lopuksi lampurit toteavat, että petoeläimet kuuluvat Suomen luontoon, mutta niiden suojelun tulee olla kestävää myös kotieläintuotannon kannalta.

Kannanoton ovat allekirjoittaneet Suomen Lammasyhdistys, Suomen Lammasosuuskunta, Lounais-Suomen Lampurit ry sekä ProAgria Keskustenliitto.