Tehokkuusvaatimuksissa syvä ristiriita

Vain neljäsosa suomalaisista on sitä mieltä, että maataloustukijärjestelmän pitäisi ohjata suomalaista maataloutta nykyistä tehokkaammaksi. Tämä kävi ilmi, kun maa- ja metsätalousministeriö kysyi lokakuussa suomalaisten mielipiteitä maataloudesta, kotimaisesta ruuantuotannosta ja maatalouden tukemisesta. Ainakin osaksi tehostamista vastusti 60 prosenttia vastaajista.

Vähiten tuotannon tehostamista haluttiin pääkaupunkiseudulla, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa sekä 18–25-vuotiaiden ja alle 20 000 euroa vuodessa ansaitsevien joukossa.

Samaan aikaan paineet maataloustuotannon tehostamiseen ovat vahvat. Suomalaistilat ovat maailman mittakaavassa pieniä, mutta kehityskulku on kohti suurempaa tilakokoa. Kaiken takana on kannattavuuden tavoittelun sanelema pakko, toteaa Kantar TNS Agrin asiakkuusjohtaja Pasi Saarnivaara tämän lehden jutussa (s. 29).

Saarnivaaran mukaan kuluttajat sanovat kyselyissä arvostavansa pienimittakaavaista tuotantoa mutta haluavat halpaa ruokaa – toisin sanoen edellyttävät entistä tehokkaampaa tuotantoa. Samaa on vaatinut vuosien ajan myös kauppa. Esimerkiksi S-ryhmän toimitusjohtaja Hannu Krook on pitänyt maatilojen koon kasvua on väistämättömänä (MT 10.4.).

Tokikaan tehokkuuden ei tarvitse tarkoittaa pelkkää eläinten tai peltohehtaarien määrää. Myös pieni tila voi hallita kustannuksensa niin, että sen toiminta on tehokasta. Toisaalta huonosti johdettu isokin tila voi haaskata resursseja. Tehokkuuden tarkastelu pelkkänä tilakokona supistaa näkökulman liian suppeaksi.

Tilakoon kasvulla on ollut myös myönteisiä vaikutuksia. Esimerkiksi maitotiloilla se on mahdollistanut monien rutiinitöiden automatisoinnin. Kun lehmät pystyvät asioimaan lypsyrobotilla niille itselleen sopivaan aikaan ja robotti tarjoilee samalla väkirehun, yrittäjille itselleen jää aikaa ja voimavaroja keskittyä eläinten hyvinvoinnin ja tuotannon laadun tarkkailuun.

Täytyy kuitenkin muistaa, että maataloustuotannolla on myös muita ulottuvuuksia kuin siitä saatu tulo. Esimerkiksi maatalousympäristön monimuotoisuutta on sitä hankalampi edistää, mitä isompia ovat pinta-alat, mitä suurempia koneet ja mitä vähemmän itse tuottajalla on aikaa sitä edistävään työhön.