Suojavyöhykkeitä voi perustaa yhä
Tukiehtojen muutoksen myötä Suomeen havitellaan suojavyöhykkeitä 42 000 hehtaarin alalle vuonna 2027.Tilaajalle
Suojavyöhykkeellä voidaan vähentää ravinteiden valumaa vesistöihin. Arkistokuva Kuva: Jaana KankaanpääCAP-muutoksen myötä suojavyöhykkeitä on mahdollista perustaa myös vuosina 2025 ja 2026. Aiemman tiedon mukaan suojavyöhykkeiden perustaminen oli mahdollista vain vuosina kahden ensimmäisen sitoumusvuoden aikana.
Komissio on hyväksynyt muutoksen, jotta suojavyöhykkeitä ehditään perustaa enemmän. Suojavyöhykkeiden avulla voidaan vähentää maatalouden vesistökuormitusta.
Vuonna 2024 on otettu käyttöön uusi tietoaineisto, joka sisältää uutena muun muassa merenrannat. Muutos mahdollistaa myös sen, että suojavyöhykkeen voi perustaa vuonna 2025 suojaviljaan, jolloin ensimmäinen suojavyöhykevuosi on 2026.
Suojavyöhykkeistä maksetaan ympäristökorvausta. Viljelijät voivat ilmoittaa alaa suojavyöhykkeeksi peltotukien haussa. Vipu-palvelun karttatasolta ja lohkon tiedoista viljelijät voivat tarkistaa alan, joka soveltuu suojavyöhykkeeksi. Perustamisen yhteydessä kasvustoa voi lannoittaa, jotta se lähtee nopeasti kasvuun.
Suojavyöhykkeet ovat vesistöjen varsille perustettavia pysyviä nurmikasvustoja, joiden avulla vähennetään vesistöihin kohdistuvaa maataloudesta aiheutuvaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Ne täydentävät maatalouden perusehtojen mukaisia suojakaistoja. Lisäksi suojavyöhykkeet ehkäisevät eroosiota sekä parantavat luonnon monimuotoisuutta. Tähän mennessä suojavyöhykkeitä on perustettu 25 000 hehtaarille. CAP-suunnitelman tavoitteena on, että Suomessa on suojavyöhykkeitä 42 000 hehtaarilla vuonna 2027.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
