Rehujen salmonellavalvonta turvaa ihmisten terveyden – ”Koko arvoketjun yhteinen asia”
Suomalainen rehuteollisuus käyttää vähintään satoja tuhansia euroja vuodessa salmonellavalvontaan, kertoo toimialapäällikkö Mari Raininko Rehuteollisuusyhdistyksestä.Tilaajalle
Suomalaisen kananmunan voi turvallisin mielin syödä vaikka raakana pelkäämättä saavansa salmonellatartunnan. Kuva: Kari SalonenKotieläintiloillamme salmonellaa esiintyy kansainvälisesti vertaillen erittäin vähän, ja suomalaisten salmonellatartunnat ovat pääsääntöisesti ulkomaista alkuperää.
Hyvä tilanne ei ole itsestään selvyys, ja Suomella onkin EU:ta tiukempi salmonellavalvonta. Kansallisen lainsäädäntömme mukaan esimerkiksi rehut eivät saa sisältää salmonellaa.
”Salmonellavalvonta on koko arvoketjun yhteinen asia. Hyvä muistaa, että kyse on loppujen lopuksi ihmisten terveydestä”, muistuttaa toimialapäällikkö Mari Raininko Elintarviketeollisuusliittoon kuuluvasta Rehuteollisuusyhdistyksestä.
Rehualan toimijalla on ensisijaisesti vastuu rehujen turvallisuudesta ja laadusta kaikissa tuotannon, jalostuksen ja jakelun vaiheissa. Rehulakiin sisältyvä ankaran vastuun vahingonkorvaussäännös on niin sanottua tuottamuksesta riippumatonta vastuuta.
On poliittinen päätös, että Suomessa on näin tiukka salmonellavalvonta. Rehuteollisuus noudattaa määräyksiä kaikin tavoin.
Suomalainen rehuteollisuus käyttää vähintään satoja tuhansia euroja vuodessa salmonellavalvontaan, Raininko kertoo. Summa on huomattavasti isompi, jos otetaan mukaan koko arvoketju.
Salmonellavalvonnan kustannuksia on laskettu esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen ja Eviran (nyk. Ruokavirasto) hankkeessa. Siinä arvioitiin sianrehujen salmonellavalvonnan kustannuksia ja hyötyjä sekä rehuperäisen salmonellan riskiä. Kolmivuotinen hanke päättyi 2016.
Rehujen salmonellavalvonnan, salmonellakontaminaatioiden ja niiden ennaltaehkäisyn sekä ihmisten sairastumisen kustannuksiksi arvioitiin noin kuusi miljoonaa euroa vuodessa.
Hankkeessa kustannusta verrattiin vaihtoehtoon, jossa valvontaa ja torjuntaa tehtäisiin vähemmän. Vaihtoehtoon kuului, että salmonellan saastuttamaa rehuerää ei hävitettäisi.
Vaihtoehdossa valvonnan ja ennaltaehkäisevien toimien kustannuksiksi arvioitiin 1,2‒2,1 miljoonaa euroa.
Lisäksi salmonellan saneeraamisen kustannukset rehun tuonnissa ja valmistuksessa, tiloilla ja teurastamoissa sekä kuluttajien sairastapaukset olivat vuodessa noin 46 miljoonaa euroa. Tästä summasta ihmisten sairastumisesta aiheutuneiden kustannusten osuus oli 7,3 miljoonaa euroa.
EU:n elintarvikevirasto EFSA on arvioinut, että salmonellasta aiheutuva vuotuinen taloudellinen kokonaisrasitus unionille voi olla jopa 3 miljardia euroa.
Kustannuksista huolimatta rehuteollisuus ei ole vaatimassa valvontaan muutoksia.
”On poliittinen päätös, että Suomessa on näin tiukka salmonellavalvonta. Rehuteollisuus noudattaa määräyksiä kaikin tavoin”, Raininko painottaa.
Ruokaviraston rehuvalvonnan raportissa viime vuodelta todetaan, että tarkastusten perusteella rehualan toimijat noudattavat rehulainsäädännön vaatimuksia yleisesti ottaen hyvin. Puutteita löytyi mutta suurin osa niistä oli lieviä.
- Osaston luetuimmat
