”Juurikkaan viljelyssä oli seitsemän vuoden tauko, kun kyllästyin ruiskuttamiseen" – viljelytekniikan kehitys innosti uudelleen kasvin pariin

Heinäkuun lopun sateet tekivät hyvää sokerijuurikaspelloille. Kasvuaikaa on vielä jäljellä ja vähintään keskimääräiseen satoon on hyvät mahdollisuudet. Nostot käynnistyvät viikon päästä.

”Hyvältä näyttää. Kasvusto on tasainen ja juurikkaat ovat jo kohtuullisen kokoisia. Voi hyvinkin tulla 40–50 tonnin hehtaarisato”, maatalousyrittäjä Sami-Jussi Talpila arvioi.

Talpilan 12 hehtaarin juurikaslohko sijaitsee Rengon kirkonkylän kupeessa. Siitä on suora tie 120 kilometrin päässä sijaitsevalle Säkylän sokeritehtaalle.

”Juurikkaan viljelyssä oli seitsemän vuoden tauko, kun kyllästyin ruiskuttamiseen. Viljelytekniikka on kehittynyt ja halusin taas kokeilla juurikasta, kun löytyi sopiva lohko. Keskimääräisellä sadolla tulos on jonkin verran parempi kuin viljoilla.”

Juurikkaan viljelyyn innosti uusi Conviso Smart -viljelymenetelmä. Juurikkaan siemen on jalostettu niin, että rikkakasvien torjuntaan riittää yksi torjunta-aine eikä pellolla tarvitse käydä ruiskun kanssa kuin kerran tai kaksi kasvukaudessa, Talpila kertoo.

Kylvön Talpila hoiti tuttavalta vuokraamallaan 12-rivisellä kylvökoneella. Ruiskutukset hän teki itse. Sokerijuurikkaan noston ja kuljetuksen Talpila jättää Hämeen Helppo Nostolle, jonka osakas hän on.

Hämeen Helppo Nostolla on ollut oma kannustava vaikutuksensa siihen, että sokerijuurikas on palautunut monille hämäläisille pelloille, joista se Salon tehtaan lakkautuksen myötä vuonna 2006 hävisi.

Hämeen tämän vuoden 1 500 hehtaarin juurikasala on kymmenisen prosenttia viime vuotta suurempi ja reilut kymmenesosa koko Suomen alasta.

Massiivinen Holmer nostaa kymmenen hehtaarin juurikkaat päivässä. Kuva: Hämeen Helppo Nosto

Juurikkaan nostoyhtiö on helpottanut juurikkaanviljelijöiden syksyjä kaksikymmentä vuotta. Koneet ovat vaihtuneet, mutta toiminta on pyörinyt katkotta.

”Olemme alusta asti tehneet homman helpoksi viljelijöille. Viljelijä katsoo valmiiksi aumojen paikat ja me hoidamme loput”, kuvailee hallituksen puheenjohtaja Kaarlo Siukola Hämeen Helppo Nostosta.

Yrityksen konekalusto on ajanmukaista. Syyskuun lopulla alkavaa nostokautta odottelee Ruotsista viime vuonna käytettynä hankittu Holmer T4-40 -nostokone ja Saksasta kolme vuotta sitten ostettu Ropa-puhdistuskuormain.

Varakoneena on 2000-luvun alussa Saksasta ostettu pienempi Holmer-nostokone. Vanha kone on myynnissä ja sopii Siukolan mukaan nostokoneeksi 30–80 hehtaarin alalle.

Uudella Holmerilla ehtii Siukolan mukaan nostaa kymmenen hehtaarin juurikkaat päivässä. Noston hehtaarihinta vaihtelee 300 euron molemmin puolin.

Puhdistuskuormaimen ansiosta juurikkaan mukana kulkeutuu vain vähän multaa tehtaalle. Kuva: Hämeen Helppo Nosto

Puhdistuskuormain on yksi syy siihen, miksi Hämeessä kannattaa jälleen viljellä sokerijuurikasta.

”Ropalla kuormaaminen on sujuvaa. Kuormaimen syöttöpöytä ajetaan juurikas- aumaan ja juurikkaat kulkevat puhdistuslinjaston kautta kuorma-auton lavalle.

Kuormaan jää puhdistuksen jälkeen multaa 8–10 prosenttia, mikä tehostaa huomattavasti kuljetuksia”, Siukola sanoo.

Sucros on huomannut puhdistuksen edut ja maksaa kokonaisuudessaan puhdistuskuormauksen kulut.

Talpila toivoo saavansa nostovuoron ensimmäisten joukossa, kun Säkylän tehdas käynnistyy syyskuun lopulla.

”Ajattelin kylvää tälle lohkolle vielä syysvehnän. Katson, kuinka tämän vuoden juurikassato onnistuu ja päätän sitten, kylvänkö juurikasta myös ensi vuonna. Tämä on joka tapauksessa mielenkiintoinen kokeilu”, Talpila sanoo.

”Jatkoa ajatellen toivoisin, että löytyisi sellainen kylvökone, jolla kylvö onnistuisi myös kevytmuokattuun peltoon. Se vähentäisi ajokertoja juurikaspellolla.”