Härkäpapupiilokasta havaittu Etelä-Suomessa – torjuntaan ei tällä hetkellä ole sallittuja kasvinsuojeluaineita

Härkäpapupiilokasta on havaittu useammasta paikasta eteläisestä Suomesta kukkivilta piennarkasveilta, kertoo Luonnonvarakeskus. Viime vuonna Suomesta löydettiin härkäpavulla ensimmäistä kertaa härkäpapupiilokasta. Havainnot viittaavat lajin onnistuneeseen talvehtimiseen.

Härkäpapupiilokkaat siirtyvät härkäpapukasvustoon kukinnan alkaessa. Helteinen sää edesauttaa lajin lisääntymistä ja munintaa lisäten vioitusriskiä. Härkäpapupiilokkaan torjuntaan ei tällä hetkellä ole sallittuja kasvinsuojeluaineita.

Luke tiedottaa myös pikkukaalikärpäsen lennon päättymisestä Etelä-Suomessa. Pikkukaalikärpäsen lennon perään odotetaan kuitenkin jatkuvan isokaalikärpäsen muninta.

Myös kaalikoita on tavattu paikoitellen. Lämpenevä sää nopeuttaa kaalikoiden toukkakehitystä, joten vioitusta saattaa tulla nopeasti. Lämmin sää pahentaa myös kirppojen tuhoja, joita esiintyy nuorilla taimilla.

Luke kertoo myös, että rapsikuoriaisia esiintyy nyt vaihtelevasti ja lohkokohtainen tarkkailu on nyt ajankohtaista. Paras torjuntateho saadaan aikaisessa nuppuvaiheessa, jolloin voidaan vähentää pääversoon kohdistuvaa vioitusta.

Varhaisessa nuppuvaiheessa rapsikuoriaisen torjuntakynnys on 0,5–1 kuoriainen/kasvi ja myöhemmin, ennen kukintaa 2–3 kuoriaista/kasvi. Torjuntaan suositellaan ensisijaisesti asetamipridi- ja indoksakarbi-valmisteita, ja pyretroideista vain tau-fluvalinaattia. Torjunnassa on huomioitava tarkoin valmisteiden käyttörajoitukset ja mehiläisvaroitukset.

Myös kaalikoin ja rapsipistiäisen toukkien mahdollista esiintymistä on syytä tarkkailla.

Lue myös:

Reiät härkäpavun siemenissä kielivät vahingollisesta tulokkaasta – satunnainen harhailija asettumassa pysyvästi Suomen pelloille

Herneen kylvösiemennäytteestä löytyi hernepiilokas – runsaina määrinä haitallinen tuhooja

Härkäpapusäilörehu sopii lypsylehmien ruokintaan – esikasviarvo kannattaa hyödyntää varsinkin nyt, kun lannoitteet ovat kalliita