Karjatilojen nopea laajentuminen lisää eläintautiriskiä
Kun tuotantoyksiköiden koko kasvaa, eläinkauppa tilojen välillä lisääntyy. Samalla kasvaa tarttuvien eläintautien leviämisriski, terveydenhuoltoeläinlääkäri Olli Ruoho Eläintautien torjuntayhdistyksestä (ETT) toteaa.
Ruoho puhui keskiviikkona Helsingissä vasikan vuoden päätöstilaisuudessa, jossa samalla avattiin uusi teemavuosi aiheella tarttuvat taudit.
Suomen eläintautitilanne on monia muita maita parempi. Muualla saatetaan esimerkiksi rokottaa naudat rutiininomaisesti, meillä siihen ei ole tarvetta.
Hyvä tautitilanne on määrätietoisen työn tulosta, eikä huolellisuudesta ole varaa lipsua jatkossakaan. Pikemminkin päinvastoin: kun tuotantorakenne muuttuu ja yksiköt kasvavat, tautiriskikin kasvaa.
Ruoho kertoi, että esimerkiksi tarttuvat sorkkataudit ovat aiheuttaneet tiloille pahoja talousvaikeuksia ja jopa konkursseja.
”On muistettava, että tuotantoriskien hallinta on 300 lehmän tilalla ihan toista kuin 20 lehmän tilalla.”
Kun maidontuotantoa laajennetaan, oleellista on suunnitella uuden eläinaineksen hankinta tarkasti etukäteen, Ruoho korosti.
”Ei saa käydä niin, että navetta on valmis ja pankki vaatii sen täyttämistä, eikä sopivista eläimistä ole tietoakaan.”
Tilan on valittava eri strategiavaihtoehdoista itselleen parhaiten sopiva.
Osa kasvattaa eläimet itse. Silloin tautiriskit ovat hyvin hallinnassa.
Itse kasvattaminen vie kuitenkin aikaa, vaatii työtä ja edellyttää, että kasvatukseen on sopivat tilat. Koska rakentamisaika on muutenkin kiireistä, tämä vaihtoehto ei ole kaikille mahdollinen.
Toinen mahdollisuus on uudistus rahtikasvatuksena esimerkiksi ”hiehohotellissa”. ”Tässä vaihtoehdossa tautiriski vaihtelee sen mukaan, onko kyseessä yhden tai muutaman tilan suljettu toimintamalli vai onko eläinliikenne avoin”, Ruoho sanoi.
Rahtikasvatuksessa vastuukysymykset ja vakuutusasiat on selvitettävä etukäteen. Tilalle tuleville eläimille olisi hyvä olla erillinen vastaanotto-osasto. Saapuvista eläimistä on muistettava ottaa salmonellanäytteet.
Kolmas vaihtoehto on ostaa uusi eläinaines muilta maitotiloilta. Tämä on yleisin tapa hoitaa asia, Ruoho totesi.
Tässä vaihtoehdossa tautiriski on sitä suurempi, mitä useammalta tilalta eläimiä tulee.
”Parasta olisi ostaa aina kerralla koko karja ja karsia sopimattomat pois.”
Lähtötilan terveystilanteesta on hankittava mahdollisimman tarkat tiedot. ”Terveystodistus on syytä vaatia.”
ETU-nautatautiryhmän terveystodistuslomake löytyy ETT:n nettisivuilta.
Neljäs strategia on hankkia uusia eläimiä ulkomailta. Tämä tulee kyseeseen lähinnä vain korkeatasoisten jalostuseläinten hankinnassa, Ruoho huomautti.
Eläinten tuontia harkitsevan on aina ensin otettava yhteyttä Eläintautien torjuntayhdistykseen, hän muistutti. Näin pystytään yhdessä minimoimaan tautiriskit.
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
