Sekä viljelijät että viljanostajat ovat huolissaan siitä, vaarantaako mädätteiden käyttö ihmisten, eläinten tai ympäristön terveyden. Kuva: Joel Rosenberg
Opinnäytetyö: Viljelijät halukkaita käyttämään biokaasulaitosten mädätteitä lannoitteina – lisää tietoa kaivataan kierrätyslannoitteiden turvallisuudesta
Viljelijöillä on kyselytutkimuksen mukaan tarve saada lisää tietoa kierrätyslannoitteista ja niiden soveltuvuudesta peltoviljelyyn.Tilaajalle
Kuva: Kari SalonenViljeljöiden keskuudesta löytyy halua käyttää biokaasulaitosten mädätteitä lannoituksessa, kunhan ne ovat turvallisia niin ihmisten kuin maaperänkin kannalta. Tämä selviää Hämeen ammattikorkeakoulun maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman opinnäytetyössä, jonka Telle-Mari Eerola on tehnyt osana agrologin (AMK) tutkintoa.
Viljelijöiden näkemyksiä selvitettiin kyselyllä tammikuun alussa. Kysely toimitettiin MTK:n kautta otoksena kasvinviljelytiloille sekä linkki siihen jaettiin Facebookissa Maajussit-ryhmässä. Kyselyn vastaanotti noin 3 000 tilaa, vastauksia tuli 305.
Opinnäytetyönsä johtopäätöksissä Eerola kertoo yllätyksen olleen, että lähes puolet vastanneista ei tiennyt, kuinka lähellä heidän tilansa sijaitsee lähimmästä biokaasulaitoksesta.
”Mikäli biokaasulaitosten mädätteitä käytetään lannoitteina sellaisenaan, olisi tärkeää saada laitosten sijainnit lähialueen tilallisten tietoon. Näin mädätteiden lähialueiden käyttäjäpotentiaali olisi nykyistä suurempi”, Eerola kirjoittaa.
Viljelijöillä on Eerolan mukaan tarve saada lisää tietoa kierrätyslannoitteista ja niiden soveltuvuudesta peltoviljelyyn. Tietoa voisi jakaa joko kierrätysravinteita valmistavien yritysten kotisivuilla tai viljelijäilloissa.
Biokaasulaitosten mädätteitä käyttäneiden viljelijöiden mielestä ongelma on mädätteiden mahdollisesti sisältämät haitta-aineet ja niihin liittyvät riskit. Myös viljan ostajien vastauksista nousi esiin sama huoli.
Haitta-aineiksi oli kyselyssä määritelty mikromuovit, lääkejäämät, raskasmetallit ja bakteerit.
Kyselytutkimuksen tulosten perusteella Eerola toteaa, että mikäli viljelijät saisivat luotettavaa pitkäaikaista tutkimuspohjaista näyttöä, ettei peltomaan terveys vaarannu ja tuotteille olisi markkinaa, he olisivat valmiita käyttämään lannoitteena biokaasulaitosten mädätteitä, jotka sisältävät yhdyskuntapuhdistamolietettä yli 10 prosenttia.
”Viljaa ostavien vastauksista selvisi, että he olisivat valmiita muuttamaan sopimusehtojaan, mikäli luotettavia tutkimustuloksia terveysvaikutuksista olisi saatavilla. ”
Viljanvastaanottajien viljelysopimusehdot kieltävät poikkeuksetta yhdyskuntapuhdistamolietteen käytön lannoituksessa. Viljelijälle ainoaksi markkinaksi jää tilojen välinen viljakauppa, jossa vilja päätyy kotieläintilalle eläinten rehuksi, Eerola toteaa. Porsaanreikä hänen mukaansa on sellainen viljakauppa, joka toteutuu ilman sopimusviljelyä.
Helpotusta viljelijöiden tilanteeseen ei tuo myöskään uuden cap-tukikauden ehdotm Eerola kirjoittaa. Tilojen on noudatettava viljelykiertoa, jossa 33 prosentilla peltoalasta kasvin on vaihduttava vuosittain. Lisäksi samaa kasvia saa viljellä korkeintaan kolme vuotta samalla lohkolla.
”Koska on vain vähän kasveja, joiden lannoitukseen voidaan käyttää yhdyskuntapuhdistamolietettä sisältävää lannoitetta, tulee viljelykierroista hankalia toteuttaa.”
Mädätteitä voitaisiin hyödyntää energiakasvien ja muiden ei-syötävien kasvien viljelyssä Kuva: Lauri SalminenYhdyskuntapuhdistamolietettä sisältäviä mädätteitä voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa energiakasvien ja muiden ei-syötävien kasvien viljelyssä, Eerola kirjoittaa. Näin haitta-aineet eivät päätyisi ihmis- ja eläinravinnon joukkoon.
”Haittana tässä mallissa olisi entistä suurempien määrien kerääntyminen pienemälle alalle maata ja sieltä mahdollisesti suuremmat huuhtoutumisriskit alueellisesti pohjavesiin ja vesistöihin. Riskinä on myös kyseisten energiakasvien viljelyalueen pilaantuminen, jos maaperä pidättää haitta-aineet.”
Opinnäytetyö toteutettiin Kiertoravinne Oy:n toimeksiannosta. Viime vuonna perustetun yhtiön omistavat Biolan Oy, sen tytäryhtiö Novarbo Oy sekä Gasum Oy ja Pöytyän Maanparannus Oy.
- Osaston luetuimmat
