Valkoposkihanhia Liperissä. Arkistokuva. Kuva: Lari Lievonen
Hanhien karkotushankkeita toteutui odotettua vähemmän ‒ ”Tämä tarkoittaa paljon korvaushakemuksia”
Neljä yhdistystä sai avustusta valkoposkihanhien karkottamiseen Pohjois-Karjalassa. 21 hakemusta jäi ilman avustusta.
Valkoposkihanhien muuton odotetaan yltyvän ensi viikolla. Kuva: Terhi TorikkaPohjois-Karjalan ely-keskus teki perjantaina 5.5. neljä myönteistä avustuspäätöstä maakuntaan haetuista valkoposkihanhien karkotushankkeista. Niiden tavoitteena on vähentää tai estää valkoposkihanhien aiheuttamia satovahinkoja.
”Uskon, että tänään tai huomenna ovat jo ensimmäiset karkottajat maastossa”, arvioi lajivahinkokoordinaattori Mika Pirinen Pohjois-Karjalan ely-keskuksesta.
”Hanhien muuton alkuvaiheessa tehty tehokas karkotustyö voi säästää työtä myöhemmin.”
Avustusta hanhien karkottamiseen myönnettiin yhteensä noin 485 000 euroa. Se kaikki osoitettiin seuroille: Tutjunniemen erä ry, Kaatamon erä ry, Värtsilän riistamiehet ry ja Taipaleen erä ry. Taipaleen Erän kanssa hankkeessa ovat yhteistyössä mukana Ristinpohjan Metsästysseura ja Komperon Metsästäjät. Rahoittamatta jäi 21 hanketta.
”Tähän ei voida olla tyytyväisiä. Hankkeita on aivan liian vähän”, toteaa ProAgrian Hanhipeltohankkeen asiantuntija Mika Piiroinen.
Hän pelkää, että osa alueelle tulossa olevista hanhipelloista jää nykyisillä karkotuksen voimavaroilla hyödyntämättä. Linnuille varattuja peltoja on tähän mennessä ilmoitettu alueella yli 2500 hehtaaria, mutta ala voi vielä kasvaa.
”Hanhialueita tulee, mutta ei ole keinoja karkottaa hanhia niille”, Piiroinen harmittelee.
Hän kertoo, että tunnelma on monilla tuottajilla katkera.
”Luulen, että tämä tilanne tarkoittaa paljon korvaushakemuksia”, Piiroinen toteaa.
Hän on itsekin maidontuottaja, mutta luopumassa tuotannosta hanhien aiheuttamien vahinkojoen vuoksi.
Seurojen isojen hankkeiden myötä karkotustoimet ulottuvat noin 5 000 peltohehtaarille. Pirisen mukaan päätöksillä haettiin laaja-alaista kattavuutta ja vaikuttavuutta sekä kustannustehokkuutta.
Yksittäisten tilojen tai muutamien tilojen yhteishakemuksia ei rahoitettu yhtään. Esimerkiksi Kiteen suunnalle ei kohdistu yksikään tukea saaneista hankkeista.
”Vaikka sielläkin varmaan karkotustarvetta olisi”, Pirinen toteaa.
Käytännössä hankkeet mahdollistavat hanhipaimenten palkkaamisen valkoposkihanhia karkottamaan. Pääasiassa karkotus on sitovaa ja kallista ihmistyötä, jota tehdään vuoroissa 24 tuntia vuorokaudessa viikon jokaisena päivänä. Kausi kestää noin kuukauden.
Piiroisen mukaan paimenten löytäminen työhön ei ole helppoa, sillä heiltä vaaditaan muun muassa omaa autoa sekä koulutus karkotusapuna sallitun laserin käyttöön. Paukkupanosten tai muun kovan äänen käyttöä ei tänä keväänä myönnetyissä poikkeusluvissa sallita. Ainakin yksi hankerahoitusta saaneista seuroista aikoo Pirilän mukaan kokeilla myös dronen tehoa karkottamisessa.
Määrärahat karkotushankkeisiin myönsi ympäristöministeriö, eikä summa mahdollistanut hankkeiden täysimääräistä rahoittamista, tiedottaa ely-keskus.
Piiroinen pohtii, että vastaavia hankkeita hakemaan tarvittaisiin nykyistä isompia toimijoita, kuten vaikka ProAgria. Näin karkotusapua olisi saatavilla myös yksittäisille tiloille, jotka eivät sijaitse metsästysseurojen hankealueilla.
*Juttua täydennetty 11.5. klo 9.14. Lisätty Taipaleen Erän kanssa yhteistyötä tekevät Ristinpohjan Metsästysseura ja Komperon Metsästäjät.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
