
Ruoantuotantoa ja maaseudun kehittämistä tuettiin viime vuonna 1,94 miljardilla eurolla. Summa on hieman viime vuotta suurempi, jolloin tukia maksettiin yhteensä hieman vajaa 1,90 miljardia euroa.
Valtaosa rahoituksesta on viljelijätukia, joilla turvataan kotimainen ruoantuotanto.
Lisäksi summa sisältää muun muassa maaseudun yritysten ja yhteisöjen investointeja, neuvontakorvausta sekä koulutus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeita.
Eniten viljelijätukea maksettiin siikajokiselle Antroma oy:lle, 1,36 miljoonaa euroa. Yritystukia sai eniten lieksalainen Pielisen Bio oy, vajaa 1,36 miljoonaa euroa. Markkinatukia maksettiin eniten närpiöläiselle Andelslaget Närpes Grönsakerille, 2,7 miljoonaa euroa. Eniten hanketukia maksettiin Suomen metsäkeskukselle (2,5 miljoonaa) ja rakennetukia ylivieskalaiselle Laukkupalon Maito oy:lle (vajaa 1,2 miljoonaa).
Maatalousyrittäjille maksetaan tukia tuotannon perusteella. Lisäksi maksetaan korvausta ympäristöystävällisistä viljelymenetelmistä ja tuotantoeläinten hyvinvoinnin parantamisesta. Maatilat saavat myös tukea investointeihin, joilla uudistetaan tuotantotiloja ja -laitteita.
Viljelijätukien lisäksi kotimaista ruoantuotantoa kehitetään rahoittamalla koulutus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeita sekä maatiloille tarjottavaa neuvontaa. Lisäksi rahoitetaan maataloustuotteita jalostavien pk-yritysten investointeja ja kehittämistä. EU:n maaseuturahoitus on keskeinen elintarvikealan yritysten rahoituslähde.
”Maatalouden kannattavuustilanne on ollut pitkään vaikea. Nyt nähtävissä on maatalouden investointien vilkastumista ja myös uusia maatalousyrittäjiä on aloittanut enemmän kuin vuosikausiin. Nuoret viljelijät ovat tulevaisuuden tekijöitä ja maamme omavaraisuus on heidän käsissään. Tuilla kannustetaan uusia yrittäjiä alalle ja kehittämään suomalaista ruoantuotantoa”, sanoo erityisasiantuntija Anu Koivisto maa- ja metsätalousministeriöstä Ruokaviraston tiedotteessa.
”Nuoret viljelijät ovat tulevaisuuden tekijöitä ja maamme omavaraisuus on heidän käsissään.”
Maaseudun ja maatalouden tuet ovat merkittävä osa Suomen saamasta EU-rahoituksesta. Esimerkiksi vuonna 2024 maaseudun ja maatalouden rahoitus muodosti lähes puolet kaikesta Suomen saamasta EU-rahoituksesta.
Tuensaajia oli viime vuonna yhteensä 52 146. Tuensaajista 83 prosenttia on maatiloja. Päätökset rahoituksesta tehdään pääasiassa kunnissa ja elinvoimakeskuksissa.