Suomea uhkaava EU:n maatalousrahojen leikkaus voi suurelta osin peruuntua – ”tulevat hallitukset ratkaisevat”

Jättimäinen kauppasopimus neljän Etelä-Amerikan maan kanssa uhkaa kaatua Italian viljelijöiden vastustukseen.

Nyt komissio yrittää pelastaa koko unionille taloudellisesti tärkeän sopimuksen lupaamalla EU:n tulevaan rahoituskehykseen maataloudelle sittenkin tuntuvasti enemmän rahaa.

Käytännössä koko elinkeinoa uhannut yli 20 prosentin tukileikkaus puolittuisi. Se olisi hyvä uutinen myös Suomen maataloudelle.

”Ihan alustavasti ja karkeasti olemme laskeneet, että meille voisi tulla maataloudelle jyvitettävää rahaa lisää noin 600 miljoona euroa. Jos siihen vielä lisätään se uudesta yhteisrahastosta tuleva 10 prosentin jyvitys, alettaisiin olla aika lähellä sitä tasoa, jonka me nykyisestä cap-maatalouspolitiikasta saamme”, maatalousministeri Sari Essayah (kd.) sanoo.

”Totta kai tällainen lisäraha on tervetullut”, hän painottaa.

EU:n maatalouskomissaari Christophe Hansenin isännöimän ylimääräisen ministerikokouksen viesti oli, että joulukuussa mieltään osoittaneiden viljelijöiden huutoon ollaan vastaamassa. Kuva: Petteri Kivimäki

Essayah osallistui keskiviikkona Brysselissä komission koolle kutsumaan EU-maatalousministerien ylimääräiseen kokoukseen. Sen pääaiheina olivat tuleva vuosien 2028–2034 maatalouspolitiikka ja maatalouden akuutit kannattavuushaasteet.

Päähuomion vei kuitenkin Mercosur-vääntö.

Jäsenmaiden lähettiläiden pitäisi siunata sopimus lopullisesti huomenna, jotta se voidaan allekirjoittaa Paraguayssa maanantaina.

Komission lupaama lisäraha otetaan uuteen budjettiesitykseen varatuista riskirahoista. Maataloudelle se on käytännössä uutta rahaa, eli se ei pienennä tähän mennessä luvattua pottia.

Essayah kuitenkin muistuttaa, että lisäraha saadaan Suomessa maatalouden käyttöön vain siinä tapauksessa, jos kulloinenkin hallitus päättää tällaisen jyvityksen tehdä. Komissio ei sitä määrää.

”Se on kansallinen päätös. Siinä sitten mitataan kuka oikeasti haluaa tukea maataloutta”, hän tähdentää.

Edelleen on epäselvää riittävätkö EU-komission myönnytykset pääministeri Giorgia Melonin johtamalle Italian hallitukselle. Kuva: SOPHIE HUGON

”Toki sekin epävarmuustekijä tässä on, että tulevaa rahoituskehystä ja siihen sisältyvää maatalouspolitiikka ei ole vielä hyväksytty. Mutta jos tästä nyt sovitaan, tuskin jäsenmaiden päämiehet ja -naiset sitä enää lähtevät kaatamaan”, Essayah puntaroi.

Hänen mukaansa Mercosur-sopimuksesta esitettiin Brysselin kokouksessa edelleen hyvin kriittisiä mielipiteitä. Muiden muassa siitä keskusteltiin, ettei EU-alueella saisi jatkossakaan tuoda elintarvikkeita, joiden tuottamisessa ei ole noudatettu samoja korkeita standardeja kuin EU:ssa.

Kaikkein kiivaimmin sopimusta ovat vastustaneet Ranska, Puola ja myös Itävalta. Ne tuskin taipuvat komission lupaamalla lisärahalla.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron (vas.) on edelleen jyrkkä Mercosur-sopimuksen vastustaja. Saksan liittokansleri Friedrich Merz (kesk.) puolestaan haluaa, että Ursula von der Leyenin (selin) johtaman EU-komission neuvottelema sopimus astuu voimaan mahdollisimman pian.. Kuva: FREDERIC SIERAKOWSKI

Italia on nousemassa ratkaisijaksi, mutta edelleen on epävarmaa, riittääkö komission myönnytys pääministeri Giorgia Melonin hallitukselle.

Kannattajien leiriä johtavat Saksa ja Espanja, joissa molemmissa vientiteollisuudelle avautuvat uudet markkinat painavat vaakakupissa maatalouden etua enemmän.

Edelleen väännetään muiden muassa siitä, miten suuri Mercosur-tuonnin aiheuttama hintojen lasku mahdollistaisi suojatullien palauttamisen. Ranska ja Italia ovat vaatineet, että viiden prosentin hintamuutos olisi riittävä. Komissio on esittänyt kahdeksaa prosenttia.