Arvoton voitto Ranskan pihvitiloille ja Putinin sekä Trumpin myötäilijöille

Venäjän hyökkäyssotaa torjuvia ukrainalaisia ei jätetty yksin. Se oli tärkeintä.

EU:n yhteisvelkaa vastustavat maat, Saksa etunenässä ja Suomi vanavedessä, taipuivat Brysselin huippukokouksessa.

Pääministeri Petteri Orpo (vas.) ja Saksan liittokansleri Friedrich Merz (oik.) olisivat halunneet, että Ukrainaa rahoitetaan Venäjän jäädytetyillä varoilla. Kuva: Frederic GARRIDO-RAMIREZ

Velkaa otetaan 90 miljardia. Se ohjataan Ukrainalle seuraavan kahden vuoden aikana alkaen jo tammikuusta. Takauksena toimivat EU:n nykyisen budjetin käyttämättömät varat.

Kremlille ja Valkoiselle talolle suunnattu järeä viesti EU:n strategisesta ja taloudellisesta riippumattomuudesta jäi kuitenkin puolitiehen.

Se on laiha lohtu, että Ukrainalle otetun yhteislainan takaisinmaksuun luvataan käyttää tarvittaessa Venäjän jäädytettyjä varoja.

Lupausta tuskin pystytään lunastamaan. On vaikea kuvitella tilannetta, jossa pääministeri Petteri Orpon (kok.) ”perälaudaksi” luonnehtima järjestely todella pitäisi.

Kyllä. Venäjän keskuspankin varat on EU-päätöksellä jäädytetty pysyvästi ja hyvä niin.

Siitä huolimatta on jopa todennäköistä, että niillä rahoitetaan rauhanneuvotteluiden kulisseissa räätälöityjä Donald Trumpin ja Vladimir Putinin bisnesdiilejä.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sai EU-huippukokoukselta tavoittelemansa 90 miljardin euron rahoituksen. Kuva: FRANCOIS LENOIR

”Se riski tässä kiistatta on”, yöllisiä neuvotteluja läheltä seurannut suuren jäsenmaan diplomaattilähde myönsi MT:lle perjantaiaamuna Brysselissä.

Huippukokouksen kompromissi oli erävoitto Putinin ja Trumpin myötäilijöille, joita EU-rintamasta, myös suurista jäsenmaista, löytyy yhä enemmän.

MT:n lähteen mukaan ”nämä tahot, pyrkivät taatusti pitämään huolta siitä”, ettei Putinin miljardien jäädyttäminen kaada mahdollista rauhansopimusta.

Brysselin suurmielenosoitukseen osallistui myös suomalaisia viljelijöitä ja MTK:n edunvalvojia. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGES

Samaan aikaan, kun EU-johtajat taistelivat Ukrainan rahoittamisesta, eurooppalaiset viljelijät osoittivat mieltään Brysselin kaduilla.

Huippukokous käynnisti neuvottelut vuosien 2028–2034 EU-budjetista ja samalla tulevasta cap-maatalouspolitiikasta. Kannattavuusongelmien kanssa painivien viljelijöiden, myös suomalaisten, huoli tulossa olevista tukileikkauksista on suuri.

Tässä suhteessa suurmielenosoitus oli perusteltu ja oikein ajoitettu.

Osin väkivaltaiseksi äityneellä mellakoinnilla tuskin kuitenkaan edistettiin merkittävästi niitä asioita, joita 27 jäsenmaan maatalouslobbarit Brysselin puheissaan korostivat.

Ainoan nopean torjuntavoiton kirjasivat Etelä-Amerikan Mercosur-maiden kanssa solmittavaa vapaakauppasopimusta kiivaasti vastustaneet Ranskan lihakarjatilat.

EU-komissio lykkäsi sopimuksen sinetöintiä kuukaudella. Sinä aikana pyritään vahvistamaan suojamekanismeja, joilla torjutaan kilpailua vääristävää tuontia Mercosur-maista.

MTK:n tuleva puheenjohtaja Tero Hemmilä (vas.), SLC:n puheenjohtaja Mats Nylund (keskellä) ja MTK:n vilja-asiamies Max Schulman osallistuivat Brysselin viljelijämielenosoitukseen. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGES

Lykkäystä ajoivat Ranskan lisäksi erityisesti Italia ja Puola.

Brysselin EU-parlamentin edustalla mellakoineiden nuorten viljelijöiden – tai nuorina viljelijöinä esiintyneiden – protesti kohdistui ennen muuta Mercosur-sopimukseen.

MT seurasi yhteenottoja läheltä. Iso osa niihin osallistuneista oli ranskalaisia, belgialaisia ja hollantilaisia tuottajia.

Mieltään osoittaneet eurooppalaiset viljelijät polttivat kuormalavoja Brysselin Eurooppa-kortteleissa. Kuva: Tapio Nurminen

Mellakointi oli täysin tarpeetonta ja jätti pahan maun monille EU-päättäjille. Yksittäisten intressiryhmien edun nostaminen kaiken muun edelle sopii huonosti siihen kriittiseen maailmantilanteeseen, jossa EU yrittää nyt luovia.

On myös hyvä muistaa, että nimenomaan eurooppalaiset maataloustuottajat ovat saaneet myönnytyksiä jo ennen kuin neuvottelut uudesta budjetista ovat alkaneet.

Kauppasopimuksissa on aina sekä häviäjiä että voittajia. Kun katsotaan kokonaisuutta, Mercosur-sopimuksesta on selvästi enemmän hyötyä kuin haittaa. Myös Ranskan maataloudelle.

Kuukauden lykkäys ei maailmaa kaada, mutta jos lykkäys heikentää sopimusta merkittävästi, kaikki häviävät.

Ukraina-kompromissi voi sekin tuottaa vielä katkeraa kalkkia maataloustuottajille.

Saksa taipui pitkin hampain yhteisvelkaan, eikä taatusti suostu kasvattamaan unionin rahoituskehystä EU-komission esittämällä tavalla.

Se tietää lisää leikkauksia, jotka voivat kohdistua myös maatalouteen.