

Mitä ajattelisi suomalainen maataloustuottaja, jos omista hehtaareista pitäisi suojella 80 prosenttia mutta suojelusta ei mikään taho korvaisi senttiäkään?
Brasiliassa pakkosuojelu on arkipäivää.
Jokaisella Brasilian maataloustuottajalla on lain mukaan velvollisuus suojella osa maistaan, kertoo asiantuntija Anssi Kainulainen MTK:sta.
Koska Parán osavaltio sijaitsee arvokkaalla Amazonin alueella, sikäläisiä tuottajia koskevat muita osavaltioita tiukemmat säännöt. Viljelyalueesta on suojeltava 80 prosenttia, kun vaatimus muualla Brasiliassa on 25 prosenttia.
Lain seurauksena yli 60 prosenttia Parán1,2 miljoonaa neliökilometrin pinta-alasta on suojelualueita. Suomi on noin 340 000 neliökilometrin kokoinen.
Brasilialaisille viljelijöille maidensa suojelemisesta ei makseta mitään korvauksia, Kainulainen kertoo.
Kainulainen osallistui YK:n ilmastohuippukokoukseen Brasiliassa Parán osavaltion pääkaupungissa Belémissä marraskuussa. Kokouksen yhteydessä järjestettiin tilavierailuja.
Tapaamieni tuottajien mielestä Brasiliassa on suojeluvaatimusten osalta maailman tiukin metsälaki, Kainulainen kertoo. Suojelualueita monitoroidaan ympäristörekisterillä. Valvontaa tekevät ympäristöviranomaiset satelliittikuvien perusteella.
Jokaisella Brasilian maataloustuottajalla on lain mukaan velvollisuus suojella osa maistaan.
Kainulainen vieraili muun muassa maatilayrityksessä nimeltä Fazenda Terê Tauá. Yrityksen omistaa Daniel Araujo veljensä ja isänsä kanssa.
Fazenda Terê Tauán omistajat kertoivat, että maataloustuotteiden ostajalle on ensimmäiseksi esitettävä ympäristöviranomaisen rekisteriote suojelualueista. Myös lainaa hakiessa on rahoituslaitoksille esitettävä sama rekisteriote.
Koska suojelualueet ovat isoja, ne nostavat maatilojen kuljetuskustannuksia: suojelualueet on kierrettävä olivatpa ne omia tai naapurin.
Brasilialaisia Amazonin alueen maataloustuottajia ei EU:n ja Mercosur-maiden (Brasilia, Argentiina, Paraguay ja Uruguay) solmima kauppasopimus tunnu huolestuttavan. Sen sijaan unionin metsäkatoasetusta ja hiilitullia (CBAM) tuottajat pitävät kaupan esteenä.
Kansainvälisiä kauppasopimuksia oleellisempaa monelle viljelijälle on Yhdysvaltain dollarin ja Brasilian realin välinen valuuttakurssi, koska maataloustuotteiden viennistä suuri osa suuntautuu pohjoiseen. Esimerkiksi brasilialaisesta naudanlihasta 40 prosenttia viedään ulkomaille.
Esimerkiksi Fazenda Terê Tauán omistajat seuraavat kurssimuutoksia herkeämättä, Kainulainen kertoo. Yritys pyrkii optimoimaan teurastukset niin, että valuuttakurssi on mahdollisimman hyvä.

Fazenda Terê Tauá koostuu useasta maatilasta, joista suurimman pinta-ala on 55 000 hehtaaria. Kainulainen kävi tilalla, jolla on muutamia satoja hehtaareita.
Yritys tuottaa vesipuhvelinlihaa, karjassa on 18 000 päätä. Teuraskypsyyden eläin saavuttaa kahden ja puolen vuoden iässä. Tuloja puhveleista kertyy vuodessa noin yhden miljoonan euron verran.
Trooppisille tulvatasangoille täydellisesti sopeutuneet vesipuhvelit laiduntavat luonnonlaitumilla.
Teuraaksi meneviä eläimiä lihotetaan soijalla ja maissilla, mikä nopeuttaa teuraspainon saavuttamista neljällä kuukaudella. Antibiootteja annetaan vain sairaille eläimille, Kainulaiselle kerrottiin.