Kun nauta kuolee äkillisesti, moni kysymys jää vaivaamaan – kuolinsyy voi selvitä etäpatologin avulla

Kun nauta kuolee äkillisesti, moni kysymys voi jäädä vaille lopullista vastausta. Jopa terveeltä vaikuttava eläin saattaa kokea äkkikuoleman.

Ilman selkeitä, ulkoisia merkkejä kuolinsyyn selvittäminen vaatisi ruumiinavauksen. Tarkkojen vastauksien saaminen voi käydä kuitenkin nykyisellään karjanomistajalle hankalaksi ja kalliiksi.

Listahinta kuolinsyytutkimukselle on aikuiselle naudalle 400—600 euroa. Päälle tulevat kuljetuskustannukset sekä menehtyneen eläimen siirtoon käytetty aika. Aina palveluita ei edes ole saatavilla järkevän ajomatkan päässä.

Moni lehmä päätyykin patologin pöydän sijaan suoraan Honkajoelle.

Nautapatologian parissa Helsingin yliopistossa työskentelevät Heli Nordgren ja Minttu Huttunen ovat vastanneet haasteeseen kehittämällä patologin palveluiden saatavuutta nautatiloilla. Uudessa palvelumallissa tilan hoitava ja aiheeseen koulutettu eläinlääkäri tekee raadonavauksen suoraan tilalla. Patologi on mukana ruumiinavauksessa videoyhteyden kautta ja tekee varsinaisen diagnoosin eläinlääkärin hänelle lähettämien näytteiden perusteella.

Suomen kaikkiaan vajaasta 800 000 naudasta raadonavaustutkimukseen päätyy vuosittain maksimissaan 300 yksilöä. Näistä vasikoiden osuus on reilut 200 eläintä.

"Se on äärimmäisen pieni määrä", Nordgren sanoo. "Ei tiedetä, mitkä ovat todelliset syyt, mihin eläimet sairastuvat ja kuolevat."

Jo tarttuvien eläintautien takia syitä olisi järkevää selvittää nykyistä tarkemmin, Heli Nordgren (vasemmalla) pohtii. Vieressä Minttu Huttunen. "Laumaeläimillä kuolleet palvelevat eläviä. Raadonavaustutkimus on kaikkein luotettavin tapa selvittää sairauden syy ja kuolinsyy." Kuva: Jaana Kankaanpää

Aiemmin vasikoita saattoi lähettää tutkimukseen jopa postitse, mutta sittemmin Matkahuolto ja Posti ovat sanoneet palvelun irti. Se on tiputtanut tutkimusmääriä entisestään.

Patologisia tutkimuksia tehdään Oulussa, Kuopiossa, Seinäjoella ja Helsingissä. "Jos ajatellaan, että täysikasvuista nautaa pitää viedä satojen kilometrien päähän kesken tilan töiden, se on tosi työläs homma."

Äkillisesti menehtyneen eläinyksilön kohdalla viralliseksi kuolinsyyksi voidaan merkitä lähinnä valistunut arvaus. Tutkimusten mukaan arvaus osuu kohdilleen alle puolessa tapauksista.

Tietohukka hankaloittaa eläinten hoitoa ja voi vaikeuttaa tarttuvien eläintautien torjuntaa. Muun muassa sinikielitaudin ulkoiset oireet voivat olla epämääräisiä. Suomen hyvä tautitilanne perustuu valppauteen, eläinlääkärit muistuttavat.

Aiemmin avaustutkimuksia on testattu muun muassa Lykky-hankkeessa, jossa nautoja avattiin Honkajoelta käsin. Se on ihan hyvä vaihtoehto, mutta ei kata läheskään koko Suomea, Nordgren sanoo. Honkajoki on kumppanina myös nykyisessä hankkeessa.

Idea palveluun on peräisin Kanadasta. Maassa pitkät etäisyydet ovat enemmän sääntö kuin poikkeus.

Kanadassa järjestelmä on rakennettu valokuvien varaan. Suomessa EU-rahoitteista malli perustuu videoyhteyteen. Patologi voi näin avustaa kentällä olevaa eläinlääkäriä reaaliajassa.

Patologin näkökulmasta videoyhteys on toimivampi ratkaisu. "Saa hyvin nähtyä elimet ja muutokset ja ehdottaa, voiko vähän näyttää tai avata tietystä kohtaa."

Mallissa on myös haasteensa. Jo se, että puhelimessa on riittävästi akkua, voi osoittautua videoyhteyttä pyörittäessä ongelmaksi.

On myös paikkoja, joissa videoyhteys ei toimi. Silloin mennään Kanadan valokuvamallilla, Nordgren sanoo.

Jokaisesta kenttäavauksesta lähtee laboratoriotutkimuksiin kaksi styroksilaatikkoa näytteitä, kertoo Huttunen.

”Pelkkä silmällä havainnointi jää vaillinaiseksi, sillä patologisessa tutkimuksessa jatkonäytteiden tutkimus on todella tärkeä.”

Kohderyhmänä ovat tilat, joille naudan lähettäminen ruumiinavaukseen muuten olisi haastavaa. Kuva: Jaana Kankaanpää

Toistaiseksi toimintaa on pilotoitu Suomessa keväällä ja kesällä. Yksi suuri kysymys onkin talven vaikutus. Sopiva paikka avaukseen tilalta löytyy usein raatojen hakupisteeltä, sillä avaus ei saa aiheuttaa tautien leviämisriskiä. Pienempi eläin voidaan helpommin avata sisätiloissa.

Tavoitteena on löytää kustannustehokkain tapa toteuttaa kuolinsyytutkimus luotettavuuden kärsimättä. Kokenut tekijä saa isonkin eläimen kenttäavauksen tehtyä tunnissa, Nordgren arvioi.

Nautaeläinlääkäreistä näyttää löytyvän urheiluhenkeä: Varsinaista ilmoitusta ei ehditty edes julkaista, ennen kuin kenttäruumiinavaukseen valmentava koulutus oli jo täynnä. "Kollegat kokevat, että tämä on tarpeellinen työkalu eläinlääkärin laukkuun."

Hankkeen tarkoituksena ei kuitenkaan ole korvata tai syrjäyttää perinteistä, salilla tehtävää avausta, eläinlääkärit painottavat. Patologian avaussalilla tehty avaus on aina kattavampi.

"Annetaan vaihtoehto silloin, kun se ei ole mahdollista."

Kenttäavauksesta lähetettäviä näytteitä on kahdenlaisia. Mikrobiologisia ja histologisia, eli kudostason näytteitä. Patologit tutkivat näytteet diagnoosia varten. Kuva: Jaana Kankaanpää