MTK-Keski-Pohjanmaa: "Ilmastoahdistuksesta tullut melkein kansantauti"

Heikki Jaakola Ylivieskasta oli huolissaan tukialueiden synnyttämästä kahtiajaosta. Kuva: Jouni Jyrinki

Atso Ala-Kopsala pohti kokouksen avauspuheenvuorossaan viljelijöiden syyllistämistä. Kuva: Kati Uusimäki

Ilmastoahdistuksesta on tullut kansantauti, jonka varjolla saadaan valtaa ja ihmiset toimimaan omien poliittisten tavoitteiden mukaisesti.

"Todistellaan mitä itse on tehty ja varsinkin mitä muiden pitäisi tehdä", kuvaili MTK-Keski-Pohjanmaan puheenjohtaja Atso Ala-Kopsala liiton syyskokouksen avauspuheenvuorossa keskiviikkona.

Hän näkee suurena riskinä sen, että viljelijöille ollaan petaamassa ilmastonmuutoskeskustelussa samaa roolia kuin Itämeri-keskustelussa: syyllisen roolia.

"Meistä tehtiin syyllisiä ja nyt näyttää siltä, että saamme saman kohtalon ilmaston suhteen", Ala-Kopsala siteerasi erään viljelijän kanssa taannoin käymäänsä keskustelua. "Tällä vuosikymmenellä olen nyt sitten tiettävästi tuhoamassa ilmaston."

Samaan teemaan liittyivät useimpien kokousedustajienkin puheenvuorot.

Tuure Puutio Lohtajalta piti tärkeänä, että tuottajajärjestö lähtee aktiivisesti mukaan keskusteluun ilmastonmuutoksen hillitsemisen vaatimista toimista. Lea Haavisto Kannuksesta oli huolissaan siitä, pääseekö MTK mukaan niihin tilaisuuksiin, joissa aiheesta käydään keskustelua.

Puutio muistutti, että viljelijät ja metsänomistajat ovat ainoita tahoja, jotka pystyvät hiiltä sitomaan. MTK voisi jopa muuttaa nimensä hiilensitojien yhdistykseksi tätä ainutlaatuista tehtävää korostaakseen, Puutio heitti.

Reisjärveläinen Markku Kiljala piti tärkeänä, että viljelijät saavat hiilensidonnasta korvauksen. Kalajokinen Esa Rahja esitti korvausmalliksi päästökauppajärjestelmää.

Olavi Lassila Perhosta kertoi, että viljelijöiden yhteisomisteisella bioenergialaitoksella on vaikeuksia saada rahoitusta, koska tilojen vakuudet ovat jo entuudestaan niin piikissä. Lääkkeeksi tarvittaisiin valtion takaamaa rahoitusta, Lassila ehdotti.

Myös maataloustuista käytettiin kokouksessa muutamia puheenvuoroja.

Heikki Jaakola Ylivieskasta oli huolissaan AB- ja C-tukialueiden aiheuttamasta maatalouden kahtiajaosta. Hän toivoi siihen korjausta tulevista uudistuksista.

Markku Kiljala puolestaan oli huolissaan eläinten hyvinvointikorvauksesta. Hänen mukaansa on tiedostettava riski, että siitä viedään rahoitusta paikkaamaan ympäristökorvauksen rahoitusvajetta.

Nuoria tuottajia edustanut sieviläinen Antti Kangas puolestaan parantaisi tukien kohdetamista sillä, että eläkkeitä ja maataloustukia ei maksettaisi samoille henkilöille.

Kangas nosti esiin myös huolen luomutilojen tulevaisuudennäkymistä. Luomutilojen laajentamista rajoittaa puolestaan se, ettei uutta alaa ei saa ensi vuonna korvauksen piiriin. Korvauksen ulkopuolisia peltoja tilalla ei saa olla, joten mahdollisuuksia tuotannon laajentamiseen ei ensi vuonna ole.