Navetoiden rakentajat tosi paikan edessä – maatilainvestointien tilanne jopa katastrofaalinen

Navettarakentamisessa on tänä vuonna eletty poikkeuksellisen hiljaista aikaa. Ely-keskusten avustukset maatilojen navettainvestointeihin vähenivät merkittävästi jo kahtena edellisvuotena.

Investointien vähyys näkyy navettarakentamisen parissa toimivien yritysten liiketoiminnassa. Kaikkien tähän juttuun haastateltujen yritysten viimeisimmän tilikauden tulos on merkittävästi aiempaa pienempi tai tappiollinen.

Teräsrunkoisiin rakennuksiin erikoistuneen Conexx-Westmoor Oy:n toimitusjohtaja Jarkko Kivelä kuvaa alkuvuoden tilannetta maatilarakentamisessa jopa ”katastrofaaliseksi”.

”Nyt näkyvissä on pientä valoa, ja joitain laajennuksia ja hiehorakennuksia on toteutettu. Meidän pelastuksemme on, että rakennamme tuotantorakennuksia myös kaupan ja teollisuuden aloille. Vähennys tuloksessa ja liikevaihdossa tulee navetoista, mutta myös muilla sektoreilla on epävarmuuksia.”

Monet pienet rakennusyritykset ovat maatalousrakentamisen varassa. Osa on pystytty työllistämään remonteilla ja korjausrakentamisella, mutta nyt pitäisi saada uusia hankkeita liikkeelle. Kuvituskuva. Kuva: Jaana Kankaanpaa

NHK-Keskus Oy:n liikevaihdosta noin 20 prosenttia on tullut navettarakentamisen sektorilta. Myyntijohtaja Pekka Kerkolan mukaan viime ja tänä vuonna osuus on selvästi pienempi.

”Rahoituksen saatavuus on suurin tekijä, joka on vaikuttanut pihattoinvestointeihin. Hankkeita on siirtynyt eteenpäin tai jäänyt toteutumatta. Se näkyy meillä liiketoiminnan volyymissa, ja investointien vähyys vaikuttaa myös laitemyyntiin.”

Virolaisen NOBEn tytäryhtiö NOBE Rakennus Oy on parin vuoden ajan rakentanut navetoita Suomessa. Myyntipäällikkö Jaak Viiroja kertoo, että tämän vuoden aikana niitä ei ole tehty yhtäkään.

”Sama tilanne on myös Viron puolella, ja syyt pitkälti samoja kuin Suomessa. Meillä on kuitenkin valmius olemassa ja navettarakentamisessa oma suunnitteluyksikkö, joka nyt tekee muita töitä.”

Myös suunnittelu- ja konsultointiyritys 4DBarn Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jouni Pitkäranta kertoo, että viimeisin vuosi on Suomessa ollut haastava.

”Kun investointitukikausi vaihtui ja uusista ehdoista ei ollut selvyyttä, tilat eivät uskaltaneet lähteä suunnittelemaan uusia hankkeita. Myös pankit jäivät odottamaan, millaiseksi tukijärjestelmä muodostuu. Kaiken päälle vielä metsäkatoasetuksen voimaantulo on tuonut epävarmuutta.”

Rakentajien mukaan investointihalukkuutta tiloilla olisi runsaastikin. Laajennuksia ja uusia tuotantoyksiköitä suunnitellaan, mutta epävarmaa on, missä vaiheessa ja missä laajuudessa ne toteutuvat.

”Vaikuttaa siltä, että ensi vuosi olisi aktiivisempi verrattuna tähän. Hankkeita on suunnitteilla, mutta on aiempaa vaikeaa ennustaa, saavatko projektit rahoituksen läpi”, Kerkola toteaa.

Myös Kivelän mukaan on selkeitä merkkejä siitä, että pahin notkahdus olisi jo nähty.

”Meillä on edelleen paljon hyviä tiloja, joilla on kykyä ja halua investoida ja kehittää. Ensi vuosi näyttää paremmalta. Tämä perustuu muun muassa tarjouskantaan ja keskusteluihin isäntien kanssa.”

Navettarakentamisessa on näkyvissä valoa tunnelin päässä. Kuvituskuva. Kuva: Lari Lievonen

Sen jälkeen kun EU-tukiehdot varmistuivat ja haut avautuivat, investointeja suunnittelevat tilat ovat päässeet tekemään laskelmia ja laittamaan liikkeelle hankkeita.

”Korkojen nousu on hidastanut suunnitelmia joillakin tiloilla, mutta toisaalta rakennuskustannukset ovat lähteneet laskuun. Nyt on paljon tiloja, jotka miettivät investointeja ja käyvät keskusteluja pankkien kanssa. Aikaisempaan erona on se, että vähemmän suunnitellaan ja rakennetaan täysin uusia navetoita”, Pitkäranta toteaa.

Vaikka uusia hankkeita käynnistetään, vaikutus näkyy vasta viiveellä suunnittelussa ja rakentamisessa. Osa alan yrityksistä on joutunut supistamaan toimintojaan, ja kaikkia rakentajia ja alihankkijoita ei pystytä tällä hetkellä työllistämään.

”Monet pienet rakennusyritykset ovat tämän toimialan varassa. Osa on tähän saakka pystytty työllistämään remonteilla ja korjausrakentamisella, mutta syksy näyttää ongelmalliselta, jos investointeja ei lähde liikkeelle”, Kerkola toteaa.

Yritysten näkökulmasta rakentamisen elpymistä kaivataan kipeästi siksikin, että osaaminen säilyisi alalla. Tekijöistä on vaikeaa pitää kiinni, kun heilahtelut ovat isoja.

”Suomessa pitäisi löytää yleisemminkin keinoja lisätä maatalouden vientiä ja sitä kautta kasvattaa alaa ja saada tasaisemmin investointeja. Muun Euroopan ilmastouutisten valossa täällä on edelleen hyvät olosuhteet laadukkaaseen tuotantoon, ja tämä pitäisi pystyä hyödyntämään”, Kerkola sanoo.

Myös Kivelän mukaan maatalouden investointien aika olisi nyt, kun niillä voidaan luoda pohjaa parempia aikoja varten.

”Pelkona on, että kun tilanne vielä tasoittuu, mennään toiseen ääripäähän ja markkina ylikuumenee. Se ei yksin maatalouden ongelma, mutta heilahtelut sopivat erityisen huonosti ruoantuotantobisnekseen.”