
Etelä-Pohjanmaalla Ilmajoella Marianna ja Janne Keräsen lypsykarjatilalla aloitettiin ensimmäisen säilörehusadon korjuu hyvissä olosuhteissa maanantaina 3.6.
”Viime viikon ennakkonäytteiden perusteella rehunkorjuun olisi voinut tehdä muutamaa päivää aikaisemminkin”, Janne kertoo.
Kuiva toukokuu verotti nurmen satotasoa, joka tulee jäämään normaalista. Tilallisten mukaan satotaso on kuitenkin kevään olosuhteisiin nähden hyvä.
Maidontuotanto Kerästen tilalla alkoi vuonna 2021, jolloin valmistui yhden robotin navetta.
Tilan strategia säilörehunkorjuuseen on laatu edellä meneminen, jolloin ensimmäinen sato korjataan usein melko nuorena.
”Energiaan ja valkuaiseen panostamalla ollaan saatu ostorehukustannusta alemmaksi, kun esimerkiksi rypsirouhetta tarvitaan vähemmän”, Janne perustelee.
Laatutekijöiden lisäksi aikaisen ensimmäisen nurmisadon korjuun taustalla on myös tavoite tasalaatuisista rehuista.Nykyisellä toimintatavalla myös kolmannen sadon määrä sekä laatu ovat Jannen mukaan hyviä
Nurmisadon säilönnässä käytetään apuna AIV-happoa, joka ei ole riippuvainen raaka-aineen laadusta, kuiva-aineesta tai sokeripitoisuudesta.
Kuluvan kesän nurmiala tilalla on noin 44 hehtaaria, joka on hieman normaalia enemmän.
”Jätettiin pieni ala huonosti talvehtineita nurmia uudistamatta keväällä, koska koko nurmialalla oli haasteellisen syksyn ja talven jäljeltä havaittavissa talvituhoja”, Janne kertoo.
Keräset ovat ulkoistaneet säilörehunkorjuun urakoitsijalle, jonka ajosilppuriketjulla rehu korjataan yhden vuorokauden aikana pelloilta asfalttikentälle aumaan.
Nopeaa toimintaa ja tasalaatuista silppurirehua pidetään tilalla tärkeänä, koska laadukas nurmirehu on ruokinnan kivijalka.
”Meidän tilan kokoluokassa ei ole järkevää hankkia muutaman päivän rehunteon takia omia koneita. Lisäksi työvoimatilanne ja sopivan urakoitsijan löytyminen kannustavat nykyiseen korjuumuotoon”, Janne sanoo.