Oman tilan lehmille räätälöity ruokinta auttaa kustannusjahdissa

Tuotantopanosten hintojen nousukiidosta johtuen monet tilat pyrkivät pienentämään tuotantokustannuksia tinkimällä rehustuksesta. On kuitenkin tiedettävä, mistä voi ja kannattaa säästää, jotta vaikutukset maidontuotantoon ja lehmien terveyteen eivät ole kielteisiä. Säästötoimien onnistunut lopputulos vaatii rautaista ammattitaitoa ja monenlaisia pohjatietoja.

Maitovaltuuskunnan mukaan (MT 29.3.) maidontuotannon muuttuvat kustannukset ovat viime kesästä nousseet 10 senttiä/tuotettu litra. Summa kuulostaa oikealta, nyökkäävät vakavina nokialaiset maidontuottajat Mari ja Ville Alanen.

Alasten keino vastata vallitsevaan markkinatilanteeseen on tilan karjalle räätälöity täsmäruokinta. "Tavoitteena on ottaa karkearehusta kaikki mahdollinen irti, jotta kallista viljaa ja valkuaisrehua tarvitaan mahdollisimman vähän", Alaset kertovat.

Tilalla käytetään Hankkijan Sopiva-tuotteita, joiden avulla nivotaan yhteen kotoiset rehut ja tuotannolle asetetut tavoitteet.

Mitään ei jätetä arvailujen varaan, vaan lehmät saavat rehua yksittäisten hivenaineiden tarkkuudella optimoidun ruokinnan mukaan. Näin tilalla on toimittu vuosia ja luottoyhteistyökumppani on Hankkijan ruokinta-asiantuntija ja Sopiva-suunnittelija Erja Lehtimäki.

Ajantasainen ruokintasuunnitelma ja karjan ruokintaan suunnitellut rehut ja kivennäiset varmistavat, että lypsykauden eri vaiheissa olevat naudat saavat oikeanlaista rehua riittävästi ja kotoisia rehuja täydennetään vain tarpeen mukaan.

Mari ja Ville Alasen tilalla ummessa olevien ryhmä saa ulkoilla vapaasti kuten lypsyssäkin olevat lehmät.  Kuva: Rami Marjamäki

Ruokintasuunnitelmaa päivitetään 1–2 kuukauden välein esimerkiksi silloin, kun avataan uusi säilörehuauma. Lehtimäki korostaa, että suunnitelmaa tehtäessä otetaan aina tuottajien näkemys huomioon. ”Yhdessä tehdään.”

Tilakohtaisten tuotteiden päivittämistä varten tarvitaan perusteelliset pohjatiedot tilan omista rehuista. Alaset tutkituttavat rehut säännöllisesti ja teettävät kivennäis- ja hivenaineanalyysit.

Lisäksi Erjalle lähetetään tietoja tankkimaidon pitoisuuksista ja kuvat lypsyrobotin mittaristosta. Mari Alanen kertoo. Joskus mukana on valokuvia lantakasoista, joita sitten isolta tietokoneen näytöltä ihailen, Lehtimäki nauraa. Kuvat paljastavat ruokinnan toimivuuden eli turhia ne eivät ole.

Tilan hallinnassa on 103 hehtaaria peltoa, joita viljellään luomuna. Pelloilla kasvaa puna-, valko- ja alsikeapiloita, rehumailasta sekä ruokonataa, timoteitä, nurminataa ja koiranheinää. Sato korjataan laakasiiloihin

Kuiva-ainekiloja kertyy hehtaarilta keskimäärin 10 000. Viime kesänä kuiva-ainesato oli 9 000 kiloa. Joka vuosi korjataan kolme satoa.

Navettaa on laajennettu viimeksi vuonna 2016, jolloin siirryttiin robottilypsyyn ja seosruokintaan. Holsteinvaltaisessa karjassa on 71 lypsävää. Karjan keskituotos 11 800 kiloa. Maidon rasvapitoisuus on 4,26 prosenttia ja valkuaista 3,61 prosenttia.

Nuorkarjan kanssa nuppiluku on 145. Sonnivasikat myydään välitykseen neljän kuukauden ikäisinä.

Toistaiseksi karja ei ole mukana luomutuotannossa

Alasilla on käytössään lypsyrobotilla kaksi erilaista Sopiva-täysrehua ja seoksessa Sopiva-kivennäinen. Näiden reseptit voidaan päivittää rehutehtaalle tarvittaessa jokaisen toimituksen yhteydessä.

Robotilla lehmä saa eri houkutusrehua sen mukaan, onko se lypsykautensa herumis- vai loppuvaiheessa.

Loppulypsykaudella lehmät eivät saa lihoa liikaa, jotta niille ei tule terveysongelmia poikimisen yhteydessä ja uusi lypsykausi lähtee käyntiin mahdollisimman hyvin. Keskeistä on pitää huolta riittävän korkeasta veren sokeritasosta syönnin varmistamiseksi. Alasten navetassa ei käytetä energialiuoksia, vaan veren sokeritasoa nostavat rehuaineet on lisätty alkulypsykauden Sopiva-rehuun.

Erityisesti kivennäisruokintaa on syytä tarkastaa myös silloin, jos lehmillä ilmenee ongelmia esimerkiksi tiinehtyvyydessä tai terveydessä. Alasilla tällaisia ongelmia ei ole ollut. Keskipoikimakerta on 2,9 mikä osaltaan kertoo ruokinnan onnistuneen tukemaan lehmien terveyttä ja kestävyyttä.

Kehityspäällikkö Anna Lehtinen Hankkijalta korostaa keskipoikimakerran merkitystä. Mitä kestävämpi lehmä, sitä kauemmin se lypsää ja samalla sitä useammalle vuodelle ylläpitokustannukset ja naudan ympäristövaikutukset jakautuvat. ”Taloudellisuus ja ympäristön huomioiminen kulkevat käsi kädessä. Tilakohtainen täsmäruokinta on paitsi kustannustehokasta myös ympäristön kannalta järkevää."

Ruokintasuunnitelman avulla varmistetaan, että lypsykauden eri vaiheissa olevat naudat saavat oikeanlaista rehua riittävästi ja kotoisia rehuja täydennetään vain tarpeen mukaan. Kuva: Rami Marjamäki