

Pohjoismaiden suurin versoja ja syötäviä kukkia kasvattava Kotipellon puutarha tuottaa valtaosan sadostaan horeca-alan eli hotellien, ravintoloiden ja catering-yritysten käyttöön. Tuotteet tunnetaan Mimis-tuotemerkistä.
”Kuluttajamyyntiin menee lähinnä joitakin syötäviä kukkia ja suosituimpia silmusekoituksia”, kertoo kasvihuoneyrityksen myyntipäällikkö Sebastian Koski.
Esimerkiksi kaikki Kotipizzan käyttämä rucola tulee kotipellon puutarhalta. Tuotteita on käytössä myös muun muassa Bocuse d’Or -joukkueilla sekä useassa tähtiravintolassa ympäri Suomea ja Ruotsia.
Kesäaikaan asiakaskunta laajenee lukuisista kausiravintoloista. Talvella Lapin hiihtokeskukset muodostavat tärkeän ostajaryhmän. Viennissä tärkein kohdemaa on Ruotsi. Kosken mukaan noin 10—15 prosenttia tuotteista myydään länsinaapuriin.
”Ja meillä on kova tahtotila kasvattaa osuutta.”
Kosken mukaan tuotteiden säilyvyys ja kuljetus ovat viennin kannalta haasteita. Versot ovat herkkiä kylmälle, ja ne pitäisi pitää myös talvipakkasilla 2—8 asteen lämpötilassa. Säilyvyydeksi yritys ilmoittaa 11 päivää poimimisesta.
”Viimeistään 2–3 päivää poimimisesta saamme tuotteet Lappiin”, Koski sanoo.
”Kuluttajamyyntiin menee lähinnä joitakin syötäviä kukkia ja suosituimpia silmusekoituksia”. Sebastian Koski
Yrityksellä on noin 8 000 neliömetrin edestä kasvihuoneita Varsinais-Suomessa Nousiaisissa ja Mynämäessä.
Nousiaisissa kasvaa tälläkin hetkellä suurin osa yrityksen syötävistä kukista. Mynämäessä puolestaan on modernimmat kasvihuoneet, missä keskitytään eritoten versoihin.
Tuotanto alkoi Nousiaisissa, vuonna 1997 kasvihuonekurkun viljelyllä.
Tuotantosuuntaa muutettiin vuonna 2009. Tällä hetkellä tuotannossa on yli sataa eri kasvia tutuista sarviorvokeista ja rucolasta erikoisuuksiin kuten lakritsiyrttiin tai merikoralliin.
Kotipelto pyrkii tuotannossaan kestävyyteen. Mynämäen kasvihuoneessa on suljettu vesikierto. Vesi on talteen otettua sadevettä sekä omalta tontilta pulppuavaa lähdevettä.
Kasvihuoneet lämpiävät omalla bioenergialaitoksella, joissa poltetaan muun muassa leipomoteollisuuden sivuvirtana syntyvää kauran kuorta. Silti energian kallistuminen on osunut myös Kotipellon puutarhaan.
Kasvualustoja puolestaan käytetään naapuritiloilla maanparannusaineena. Mimis käyttää kasvualustana seosta, jossa on muuan muassa sammalta ja puukuitua ja kasvuturvetta.
Turpeen määrää on myös vähennetty ja lopullista korvaajaa etsitään. Kasvuturpeen hyvät ominaisuudet tekevät kuitenkin tehtävästä haastavaa. Toistaiseksi lupaava on ollut Kosken mukaan puukuitu, jota saadaan sahateollisuuden sivutuotteena.
”Puukutu pidättää vettä erityisen hyvin”, Koski mainitsee.

Kotipelto työllistää yrittäjän mukaan lukien noin 30 ihmistä. He tulevat pääosin Ukrainasta, Moldovasta ja Suomesta.
Istutus ja kastelu toimii koneellisesti. Keruu on sen sijaan käsityötä. Kosken mukaan työntekijät ovat vuosien varrella harjaantuneet siinä määrin, että tuotannon volyymi osataan mitoittaa asiakkaiden tarpeiden mukaiseksi.
Keittiömestarina aikaisemmin työskennellyt Sebastian Koski on myös itse käyttänyt tuotteita ammattikeittiössä vuosien ajan.
Etuna on tuotteen hyvä tuntemus ja kokemus eri tuotteiden käyttötarkoituksesta. Yhteistyö keittiöihin on tiivistä, kun kokkien kanssa puhuu samaa kieltä.