

Sieviläinen Isokummun teurastamon yrittäjä Satu Kumpulainen on huojentunut.
Hallinto-oikeus kumosi runsas viikko sitten valvontaeläinlääkärin toukokuussa 2025 antaman määräyksen, jonka mukaan eläimiin ei saisi koskea, kun ne siirretään vastaanottokarsinasta tainnuttamoon.
”Ymmärrän hyvin erilaiset rännit, levyt ja kujat eläinten siirtelyyn, mutta meillä pienissä tiloissa eläin on saatava pidettyä varmasti paikoillaan”, Kumpulainen sanoo.
MT on nähnyt Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksen asiasta.
Määräyksen taustalla oli kaksi valvontakäynneillä tehtyä kirjausta. Niistä toisen mukaan eläintä oli siirretty päästä vetämällä ja toisen mukaan karitsaa oli vedetty etujalasta siirron yhteydessä.
Kummastakaan asiasta ei Kumpulaisen mukaan mainittu kyseisen tarkastuksen yhteydessä, eikä niistä ollut kirjattu mainintaa, kuka teot teki ja miten ne voidaan osoittaa.
”Se ei ole hyvän hallintotavan mukaista”, Kumpulainen pohtii.
”Ja jokainen pitkään eläimiä käsitellyt tietää, että ei lammasta edes kannata kiskoa etujalasta mihinkään.”
Sama valvontaeläinlääkäri löysi toiminnasta muillakin tarkastuksilla huomautettavaa ja uhkasi laitosta luomulupien eväämisellä, johon ei löytynyt kuitenkaan perusteita.
Yrittäjä päätyi tekemään valvontaeläinlääkärin määräyksestä valituksen. Perusteena oli muun muassa se, että koskaan aiemmin muut valvojat eivät olleet havainneet toiminnassa mitään huomautettavaa.
Ruokavirasto asettui puolustamaan valvontaeläinlääkärin näkemystä ja pyysi hallinto-oikeutta eväämään Kumpulaisen valitusoikeuden.
Näin ei tapahtunut, ja Kumpulainen laati vastineen. Hän teki sen itse, sillä juristin palkkaamiseen ei ollut varaa.
”Minut leimattiin eläinsuojelurikolliseksi ja laitoksesta näkyi julkisesti tieto, että meillä on määräys eläinsuojelurikkomuksesta”, Kumpulainen kertoo.
Tämä tuntui yrittäjästä erittäin raskaalta, sillä hän kokee huolehtineensa eläinten hyvinvoinnista jopa oman jaksamisensa ja taloudellisen kannattavuuden kustannuksella.
”Koen, että meitä kohtaan toimittiin väärin. Monet ovat todenneet, että toiminta täällä on asiallista ja rauhallista, vaikka laitos on pieni.”
Teurastamon valvontaeläinlääkäri vaihtui syksyllä.
”Siitä asti on mennyt hyvin, mutta esimerkiksi oiva-raporttiin jäänyttä surullista hymiötä ei ole korjattu.”
”Minut leimattiin eläinsuojelurikolliseksi ja laitoksesta näkyi julkisesti tieto, että meillä on määräys eläinsuojelurikkomuksesta.”
MTK:n juristi Kimmo Tammen mukaan on jossain määrin harvinaista, mutta ei täysin poikkeuksellista, että yksittäinen maatalousyrittäjä voittaa viranomaisen hallinto-oikeudessa.
”Yleisellä tasolla voi sanoa, että harvempi tapaus varmaan päätyy hallinto-oikeuteen asti kustannuspaineista johtuen, joten siihen suhteutettuna voitto on merkittävä asia.”
”Hallintoprosessin kansanomainen luonne toimii siis edelleen.”
Puutteista toiminnassa pitää mainita ja toimintaa pitää valvoa, mutta sen pitää olla reilua. Valtaa ei pidä käyttää väärin.”
Ruokavirastolla on vielä valitusoikeus päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
”Toivon todella, että tämä olisi tällä selvä. Kotieläinten kasvattajat ja etenkin teurastamoyrittäjät ovat kuin suurennuslasin alla. On henkisesti tosi lamauttavaa taistella koko ajan viranomaista vastaan”, vuodesta 2018 teurastamotoimintaa pyörittänyt Kumpulainen sanoo.
”Koko ajan takaraivossa on se, mitäs sitten, kun taas isketään. Puutteista toiminnassa pitää mainita ja toimintaa pitää valvoa, mutta sen pitää olla reilua. Valtaa ei pidä käyttää väärin.”
Rohkea yrittäjä avasi talvella teurastamonsa ovet iltapäivälehden toimittajalle ja kuvaajalle, ja päästi heidät seuraamaan teurastusta. Positiivista palautetta tuli paljon. Kesällä yritys on Farmari-näyttelyn vierailukohteena.
”Voin sitten esimerkiksi kertoa, miltä tuntuu olla eläinsuojelurikollinen”, Kumpulainen toteaa.