Pärjääkö aprikoosi Suomessa? Ensimmäinen koesato yllätti – hallaöinä kukkia lämmittivät uunit
Ensimmäinen koesato antoi uskoa aprikoosin mahdollisuuksiin, mutta ammattiviljelyyn on vielä matkaa.TilaajalleFinström
Aurinkoiset aprikoosit saattavat päästä Ahvenanmaalla ammattiviljelyyn viiden vuoden sisällä. Kuva: Pernilla GabrielssonHeinä-elokuussa Ahvenanmaan koetilalla Finströmin Västanträskissä kerättiin ensimmäinen aprikoosisato vuonna 2020 istutetuista puista. Sadon hyvä laatu yllätti.
”Aprikoosit olivat todella isokokoisia ja kauniita. Punnitessa saimme yhden hedelmän painoksi 50‒60 grammaa. Myös maku oli hyvä ja täyteläinen”, sanoo Ahvenanmaan talousseuran hedelmien ja marjojen viljelyneuvoja Pernilla Gabrielsson.
Koeviljelyssä on seitsemän eri lajiketta, joiden alkuperä on Tšekissä ja Ranskassa. Idea aprikoosin viljelystä syntyi vuonna 2019, kun ryhmä tšekkiläisiä viljelijöitä ja tutkijoita oli vierailulla Ahvenanmaan koetilalla.
”Vieraat olivat sitä mieltä, että aprikoosin viljely voisi onnistua Ahvenanmaalla siinä missä Tšekissäkin. Myös vihanneksia ja hedelmiä kauppoihin toimittavan Ålands Trädgårshallenin (ÅTH) mielestä aprikoosi oli hyvä lisä hedelmävalikoimaan”, Gabrielsson sanoo.
Lajikkeiksi valikoitui tšekkiläisten hyväksi kokemia, sikäläisissä oloissa talvenkestäviksi osoittautuneita lajikkeita.
Gabrielssonin mukaan aprikoosin viljely muistuttaa sukulaiskasvinsa luumun viljelyä. Puut kasvavat samantyyppisesti, ja aprikoosia vaivaavat samat taudit ja tuholaiset kuin luumua.
”Aprikoosi saa herkemmin talvivaurioita kuin luumu. Pakkanen voi aiheuttaa rungon halkeilua ja mahlavuotoa, minkä seurauksena taudit voivat iskeä puuhun.”
Viime helmikuussa elohopea laski Finströmissä -20 asteeseen monena yönä. Silloin menetettiin useampi puu ‒ kuori halkeili ja mahla virtasi halkeamista.
Ahvenanmaalla aprikoosin viljelyssä päänvaivaa on tuottanut myös kasvin hyvin aikainen kukinta-ajankohta 10.‒15. toukokuuta. Yöhallojen seurauksena kukissa on esiintynyt hallavaurioita.
”Olemme lämmittäneet puupellettiuuneja, joita on kehitetty varta vasten kukinnan aikaiseen hallantorjuntaan. Vastaavanlaisia uuneja käytetään Keski-Euroopan viinitarhoilla.”
Pellettiuunien avulla lämpötilaa saatiin korotettua kaksi astetta, millä pystyttiin torjumaan parin asteen halla ja pelastettua osa kukista. Pellettiuuneja lämmitettiin kolmena neljänä yönä.
Ahvenanmaan saarimaakunnassa kasvatetaan 76 prosenttia Suomessa myytävistä kotimaisista omenista ja 80 prosenttia päärynöistä. Myös luumun ammattiviljely on kasvussa. Aprikoosi olisi hyvä lisä hedelmätarhojen viljelyvalikoimaan.
Gabrielssonin mukaan viljelijät ovat kiinnostuneita aprikoosista, mutta tarvitaan vielä ainakin kolme vuotta lisää viljelykokemuksia ja kannattavuuslaskelmia, ennen kuin aprikoosin viljelymahdollisuuksista osataan sanoa varmuudella.
”Hedelmät alkoivat kypsyä jo heinäkuun puolivälissä. Kukinnasta satoon kului siis noin 70 päivää. Se kertoo, että kasvukauden pituus riittää aprikoosille, eikä sato jää valmistumatta viileinäkään kesinä”, Gabrielsson sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
