Puinnit pysähdyksissä toista viikkoa – kasvukausi silti keskimääräistä parempi, arvioi Pro Agria

Syyskuun puolivälissä alkaneet runsaat sateet ovat haitanneet viimeisiä sadonkorjuutöitä.

Puinnit ovat olleet keskeytyneinä noin puolitoista viikkoa, kertoo Pro Agria torstaina julkaisemassaan kasvutilannekatsauksessa.

Eniten on puimatta kevätrapsia ja -rypsiä sekä jonkin verran härkäpapua ja kevätvehnää.

Sade on haitannut myös perunan korjuuta ja viivästyttänyt sokerijuurikkaan noston aloittamista.

Lisäksi syyskasvien kylvöjä ei ole voitu tehdä suunnitelluissa määrin.

Kevätviljoista ohran ja kauran puinnit ovat pisimmällä, ja alasta on puituna 90–95 prosenttia.

Kevätvehnäalasta 85 prosenttia on saatu korjattua.

Eniten puinnit ovat kesken Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Etelä-Karjalassa. Syysvehnän ja -rukiin puinnit valmistuivat jo elokuun lopulla.

Myös herneen puinnit ovat valmistuneet, mutta härkäpapua on vielä korjaamatta noin 15 prosenttia.

Kevätöljykasvien korjuun etenemisessä on suuria vaihteluita, paikoin korjuussa ollaan vasta alussa.

Keskimäärin kevätrapsista on korjattu vajaa puolet ja kevätrypsistä vähän yli 60 prosenttia alasta, Pro Agria arvioi.

Syysviljojen ja syysöljykasvien sadot onnistuivat tänä vuonna huomattavasti viime vuosia paremmin.

Kevätviljoista kauran ja vehnän sadot ovat keskimääräisiä tai keskimääräistä parempia.

Ohra kärsi paikoin kesäkuun sateissa, minkä takia sen sadot vaihtelevat välttävästä tyydyttävään, ja osa kasvustoista tuhoutui kokonaan.

Herneen sato jää viime vuosia heikommaksi, mutta härkäpavun sadot ovat taas edellisvuosia selvästi paremmat.

Kevätöljykasvien satoa verottavat todennäköisesti heinäkuun helteiden aiheuttamat kukinnan lyhyys ja pölyttäjien vähäinen aktiivisuus.

Pro Agria arvioi kuluvan kasvukauden kokonaisuudessaan jonkin verran keskimääräistä paremmaksi.

Siihen vaikuttivat erityisesti alkukasvukauden riittävä kosteus ja viileys, jotka turvasivat viljelykasvien alkukehityksen.

Sateiden jatkuminen runsaana kesä–heinäkuun vaihteessa ja heinäkuun pitkäkestoinen helle verottivat kuitenkin satoa.

Kylvöajankohta ja peltolohkojen kunto vaikuttavat paljon sadon onnistumiseen.

Säilörehunurmet kasvoivat hyvin kesän olosuhteissa. Rehunurmista on korjattu kolmas sato noin puolelta alasta.

Näyttää siltä, että joillakin tiloilla päästään korjaamaan vielä Suomen olosuhteissa harvinainen neljäs sato, Pro Agriasta kerrotaan.

Kokonaissadon määrä on ollut keskimääräinen tai hyvä. Osassa maata jopa erinomainen. Nurmisadon laatu on ollut keskimääräinen tai hyvä.

Perunan nostot ovat pääosin alkaneet syyskuun alussa ja nostot ovat vielä meneillään.

Viime viikkojen runsaat sateet uhkaavat heikentää peltojen kantavuutta. Sadosta ennakoidaan keskimääräistä.

Sokerijuurikkaan nostoja ollaan aloittelemassa, kun sateisiin saadaan taukoa.

Sokerijuurikas on kasvanut hyvin, mutta viime vuoden huippusadoista tullaan todennäköisesti jäämään.

Juurikkaan suuri viljelypinta-ala ja hyvät satonäkymät ennakoivat pitkää käyntikautta sokeritehtaalla.

Sadonkorjuun viivästyminen ja sateet vaikuttivat paljon syyskylvöjen toteutumiseen.

Haasteellisen korjuukauden takia monet viljelijät keskittyivät sadonkorjuuseen eivätkä ehtineet syyskylvöihin.

Etenkin syysvehnän kylvöalat jäivät suunniteltua pienemmiksi.

Syysrukiin ja syysvehnän kylvöalat pienenevät noin 20 prosenttia viime kauteen verrattuna. Syysöljykasveja saatiin kylvöön lähes suunnitellusti.

Ensi vuoden viljelykasveja mietitään tarkkaan tulevan talven ja kevään aikana, Pro Agriasta kerrotaan.

Vilja-ala tulee pienenemään ja nurmivaltaisuuden ennakoidaan lisääntyvän viljojen alenevan hintakehityksen takia.

Taloudellinen tilanne on haastava, koska viljelyn tuotot eivät riitä kattamaan kohonneita kustannuksia.

Varastovihanneksia ei ole voitu korjata ennen kuin ilmat viilenivät tällä viikolla, sillä varastoitavien vihannesten, kuten porkkanan, sipulin ja keräkaalin, tulee jäähtyä pellolla ennen kylmävarastointia.

Myös punajuurta ja purjoa nostetaan nyt pelloilta. Kurpitsasesonki on alkanut.

Sateet ovat paikallisesti haitanneet vihannesten korjuuta ja nostoa.

Ahvenanmaalla on tulossa hyvä omenasato, joka on lähellä pitkäaikaista keskiarvoa. Myös Manner-Suomen omenatarhoilta saadaan suhteellisen hyvin satoa

Puutarhamarjoja on edelleen saatavilla tunnelituotannosta, tärkeimpinä mansikka ja vadelma.