Valio vaatii koko Kivi-maitovelvoitteen poistamista: ”Kilpailijoilla ei ole vaikeuksia saada tarpeeksi maitoa”
Valion mukaan markkinatilanne on oleellisesti muuttunut. Kilpailijat kokevat asian päinvastoin.Tilaajalle
Nykyisellään Valiolle asetettu raakamaidon myyntivelvoite on 100 miljoonaa litraa vuodessa. Valio haluaisi velvoitteesta kokonaan eroon. Kuva: Johannes TervoValio hakee niin sanotun Kivi-maidon eli sille asetetun raakamaidon myyntivelvoitteen poistamista kokonaan.
Kilpailu- ja kuluttajavirastolle (KKV) tekemässään ehtomuutoshakemuksessa Valio vaatii, että nykyinen 100 miljoonan litran enimmäismyyntimäärä lasketaan 50 miljoonaan litraan vuonna 2026 ja poistetaan kokonaan 1.1.2027 alkaen.
Lisäksi Valio hakee tapaukseen kuuluvien logistiikka-, maitojauhe- ja valvontaehtojen poistamista siirtymäajalla 1.1.2027 alkaen.
Vuosina 2000 ja 2004 tehtyjen yrityskauppojen ehtojen mukaan Valion tuli myydä kotimaan markkinoiden kilpailijoille vuosittain enimmillään 185 miljoonaa litraa raakamaitoa.
Vuosituhannen alussa Osuuskunta Maito-Pirkka, Kainuun Osuusmeijeri ja niiden markkinointiyhtiö Aito Maito siirtyivät Valioryhmään.
Vuonna 2004 Valio hankki meijeriosuuskunta Milkan juustoliiketoiminnan.
Ehdon tarkoituksena on turvata Valion kilpailijoiden raakamaidon saanti ja siten riittävä kilpailu lopputuotemarkkinoilla. Kiintiömaitojärjestelmän luominen oli ehtona sille, että yrityskaupat voitiin hyväksyä.
Kiintiömaitoa ruvettiin kutsumaan Kilpailuviraston nimen mukaan Kivi-maidoksi.
Vuonna 2019 KKV hyväksyi silloisen Valion muutosehdotuksen ja 185 miljoonan litran vuosittainen enimmäismyyntimäärä pieneni 125 miljoonaan litraan vuonna 2020 ja 100 miljoonaan litraan vuonna 2021.
Samassa yhteydessä KKV muutti oma-aloitteisesti yrityskaupan ehdon tulkintaa vähittäiskaupan asemasta. Kaupan ryhmittymät eivät ole voineet 1.1.2020 jälkeen ostaa maitoraaka-ainetta kiintiöstä.
Valio on tehnyt nyt käsittelyssä olevan muutosehdotuksen viime joulukuussa. Sen kilpailijat ovat antaneet omat lausuntonsa virastolle kuluvan vuoden alkupuoliskolla.
MT pyysi asiakirjojen julkiset osuudet KKV:sta tätä juttua varten.
Maitoa tuotetaan Suomessa vuodessa yhteensä runsaat 2 000 miljoonaa litraa.
”Arla voi myös tuoda raakamaitoa Ruotsista, kuten se on aiemmin tehnyt.”
Valio perustelee muutosehdotustaan markkinaolosuhteiden muuttumisella.
Valion mukaan vuosituhannen alun jälkeen etenkin nestemaitomarkkina on pienentynyt voimakkaasti ja raakamaitokiintiön käyttö on vähentynyt.
”Kilpailuongelmat, joiden vuoksi kiintiömaitoehto vuosina 2000 ja 2004 asetettiin, ovat näiden olennaisten markkinamuutosten johdosta poistuneet, eikä ehtojen soveltamiselle ole siten enää perusteita”, Valion hakemuksessa sanotaan.
”Voimakkaasti supistuneen nestemaitojen kysynnän vuoksi kotimaisesta maitoraaka-aineesta ei ole pulaa, eivätkä kilpailijat ole riippuvaisia kiintiömaidosta, vaan niillä on tällä hetkellä ja myös jatkossa kyky ja mahdollisuus kilpailla nestemaitomarkkinoilla oman maidonhankinnan ja -keräilyn kautta.”
Valion mukaan Kivi-maidon käyttö on viime vuosina vähentynyt. Julkisesta asiakirjasta on peitetty lukema, paljonko sitä on nyt käytetty.
Valion mukaan kilpailijoilla ei ole vaikeuksia saada tarpeeksi maitoa, koska nestemaitojen kysyntä on laskenut, tuottajia on jonkin verran siirtynyt kilpailijoille, tilakoko on kasvanut ja suuret tilat voivat kilpailuttaa meijereitä.
Valion mukaan Kivi-maitokiintiön poisto olisi useimmilla sen ostajilla mahdollista kattaa muutamalla tilasiirtymällä ja tilojen tuotannon nostolla.
Lisäksi esimerkiksi Arla voi myös tuoda raakamaitoa Ruotsista, kuten se on aiemmin tehnyt, Valiosta sanotaan.
”Ehdosta on muodostunut hankintamarkkinoita vääristävä väline.”
Valio ehdottaa myös muille meijereille niiden keskinäistä kauppaa.
”Meijereiden on myös mahdollista tasoittaa esimerkiksi private label -kilpailutuksista mahdollisesti johtuvia vaihteluja toimijoiden raakamaidon tarpeessa kiintiömaidon sijasta myös keskinäisillä markkinaehtoisilla raakamaitokaupoilla.”
Valion osuus raakamaidon hankinnassa on sen mukaan noin 78 prosenttia, mutta se on laskenut kymmenen vuoden takaisesta sekä suhteellisesti että litramääräisesti.
Valion arvion mukaan etenkin Arla, Maitomaa ja Maitokolmio ovat pystyneet pitkällä aikavälillä kasvattamaan markkinaosuuttaan raakamaidon hankinnassa.
Valio katsoo, että Kivi-maitoehto heikentää meijereiden kilpailua tuottajista.
”Kiintiömaitoehto tarjoaa tällä hetkellä kilpaileville meijereille mahdollisuuden käyttää Valiota ’heiluritoimittajana’, jolta hankkimallaan raakamaidolla ne kykenevät tasoittamaan vuodenajan vaihteluista johtuvia eroja maidontuotannossa ja kulutuskysynnässä.”
”Ehdosta on muodostunut hankintamarkkinoita vääristävä väline kiertää markkinaehtoiseen meijeriliiketoimintaan olennaisesti sisältyvää vuodenkiertoa ja raaka-aineriskiä.”
Valio haki myyntiehdon poistamista jo vuonna 2015.
Valion kilpailijat vastustavat Valion hakemusta ja vaativat sen hylkäämistä.
Useat kilpailijat sanovat vastineissaan, että markkinatilanne ei ole muuttunut.
Ratkaisevaksi siten muodostunee tulkitseeko KKV markkinatilanteen muuttuneen oleellisesti vai ei.
Vielä ei ole tietoa, milloin virasto antaa asiasta ratkaisun.
”Asian selvittäminen on kesken, enkä valitettavasti pysty tässä kohtaa antamaan tarkempaa aikatauluarviota ratkaisulle”, tutkimuspäällikkö Lauri Kirkkola KKV:stä kommentoi MT:lle.
Valio haki myyntiehdon poistamista jo vuonna 2015. Silloin muutamien käänteiden kautta lopputulos oli vuoden 2019 ratkaisu.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
