
Viljelijä Antti Rantasalo Jalasjärveltä kävi tutustumassa Isossakyrössä viralliseen lajikekoetoimintaan.
Rantasalo etsii kuumuudenkestäviä lajikkeita. ”Viikonkin helleaalto aiheuttaa sen, että tähkä jää kasvussa puoleenväliin ja siitepöly kuoleentuu kasvista.” Hän kaipaa lajikkeelta viljelyvarmuutta satotasoa uhraamatta.
Rantasalo saapui pellonpiennarpäivään pysyäkseen mukana lajikkeiden nopeassa kehityksessä. ”Suomi on valtavan suuri maa, joten yksi ja sama lajike ei sovi kaikille. Siksi täytyy etsiä tilakohtaisia ratkaisuja.”
Hän bongasi tilaisuudesta potentiaalisia lajikekandidaatteja. ”Aikainen kaksitahoinen, viljelyvarma ohralajike vaikutti lupaavalta ja satoisalta.”
Myös herne kiinnostaa, sillä sen osuus Rantasalon ja hänen puolisonsa viljelyksillä kasvattaa osuuttaan. ”Nykyinen viljelyksessä oleva lajike on jäämässä satotasosta jälkeen uudemmista markkinoilla olevista lajikkeista.”
Hänen mielestään viljelyssä mennään kohti kasvinsuojelun vähentämistä ja täsmentämistä. Siksi lajikkeiden taudinkestävyys korostuu myös lajiketta valitessa.
”Tärkeimpiä asioita minulle lajiketta valitessa ovat kuumuutta ja vaihtelevia olosuhteita kestävä lajike sekä satovarmuus, joka ammentuu kahdesta edellä mainitusta.”
Rantasalon mielestä lajikekokeita täytyisi hajauttaa enemmän, koska kasvuolosuhteissa on suuria alueellisia eroja. ”Koekentät sijaitsevat turhankin hyvissä paikoissa.”
Syyslajikkeita saisi olla enemmän tarjolla, koska ne kestävät paremmin alkukesinä yleistynyttä kuumuutta ja kuivuutta.
”Toiveena on syyskaura, joka menestyisi Suomessa. Se saattaa olla kuitenkin kaukainen haave.”
Lue lisää:
Lajikekokeet mittaavat viljelyvarmuutta ‒ testaamiseen pääsee tutustumaan heinäkuussa
Aiheuttaako lajikevalinta harmaita hiuksia? Luken uusi työkalu auttaa päätöksenteossa