Salmonellavahinkorahastosta on tarkoitus maksaa sikayrittäjille korvauksia salmonellatartuntojen hävittämisestä aiheutuneista kustannuksista. Salmonellavalvontaohjelmalla on suuri merkitys kansanterveydelle, mutta samalla ohjelmasta aiheutuu suomalaisille tuottajille raskaita velvoitteita.
”Haluamme turvata alkutuottajan asemaa ja tehdä sikatilojen riskeistä hallitumpia”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah ministeriön tiedotteessa.
Lailla perustettava rahasto olisi valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto. Korvausten maksamiseen tarvittavat varat kertyisivät rahastoon yrittäjiltä vuosittain perittävistä salmonellavahinkomaksuista.
”Hallitus on jo viime keväänä päättänyt, että rahaston alkupääomaksi siirretään kertaluonteisesti 10 miljoonaa euroa. Näin taataan, että rahasto on toiminnan alkuvaiheesta saakka maksukykyinen”, sanoo Essayah.
Rahaston hallinnoinnista, maksujen keräämisestä ja korvausten maksusta vastaisi Ruokavirasto.
Salmonellaa vastustetaan kansanterveydellisistä syistä. Suomi ja Ruotsi saivat Euroopan unioniin liittyessään ns. salmonellalisävakuudet, mikä merkitsi, että Suomessa ja Ruotsissa voitiin jatkaa Euroopan unionin yleistä tasoa tiukempaa salmonellavalvontaohjelmaa. Kun Suomeen tuodaan sianlihaa muusta Euroopan unionin jäsenmaasta kuin Ruotsista, lihan tulee olla tutkitusti salmonellavapaata.
Lausunnon hallituksen esitysluonnoksesta voi antaa osoitteessa Lausuntopalvelu.fi. Lausuntoaika päättyy 2.2.2026.