Pentti Alanko oli järjestämässä maatalousnäyttelyä vuonna 1966. Hän muistaa myös vuonna 1935 Juuassa pidetyn maatalousnäyttelyn. Kuva: Terhi TorikkaJuukaKekkosen vierailu maatalousnäyttelyssä 60 vuotta sitten muistetaan Juuassa yhä – Pentti Alanko, 96, kertoo tapahtuman tunnelmista
Tasan 60 vuotta sitten Pohjois-Karjalan Juuassa elettiin jännittäviä hetkiä. Suuri maatalousnäyttely oli alkamassa ja vieraaksi tulossa itse presidentti Urho Kekkonen.Tilaajalle”Muistan jostain kaukaa ylhäältä kaljun nähneeni, ja sen muistan, että kaikki puhuivat siitä, kuinka Kekkonen tulee”, muistelee juukalainen Marja Åhlberg vuonna 1966 elokuun 12.-14. päivänä järjestettyä Ylä-Karjalan maatalousnäyttelyä.
”Sellaistakin puhuttiin, että jotkut eivät pesseet kättä viikkoon, jos olivat päässeet presidenttiä kättelemään”, Timo Lehikoinen kertoo. Myös hänelle on jäänyt näyttelystä mieleen etenkin Kekkonen.
Presidentin vierailu maatalousnäyttelyssä oli iso asia, mutta ei näyttelykään pieni ollut.
”30 000 kävijää oli, ei ihme, että se tuntui pikkutytöstä suurelta tapahtumalta”, Åhlberg toteaa vanhojen lehtileikkeiden äärellä Juuan kunnan arkistossa.
Sanomalehti Karjalaisen etusivun mukaan kävijämäärä oli kesän näyttelyiden ennätys.
Maatalousnäyttely täytti Juuan keskusta-alueen vierailijoilla. Kuva: Juuan kunnan arkisto”Molemmat näyttelyt mullistivat kirkonkylän täysin”, kertoo 96-vuotias Pentti Alanko.
Molemmilla hän viittaa vuoden 1966 näyttelyn lisäksi vuonna 1935 Juuassa järjestettyyn maatalousnäyttelyyn, jonka hän myös muistaa.
Vuonna 1966 Juuassa oli noin 12 000 asukasta. Tapahtuma siis lähes kolminkertaisti väkiluvun näyttelyn ajaksi.
”Talojen välitkin olivat tiheään rakennetussa keskustassa ihan täynnä ihmisiä.”
Monet majoittuivat lähiseudulle muun muassa Kolille ja Nurmekseen.
Marja Åhlberg ja Timo Lehikoinen tutkivat vanhoja lehtileikkeitä ja kuvia Juuan kunnan arkistossa. Kuva: Terhi TorikkaVuoden 1966 näyttelyn järjestelyt aloitettiin noin vuotta aiemmin.
”Kun meille ehdotettiin, että olisi teidän vuoronne järjestää, eihän siitä sopinut kieltäytyä”, järjestelyissä aktiivisesti mukana ollut Alanko muistelee.
Talkooväkeä tarvittiin paljon, mutta innokkaita riitti, sillä suuri osa kunnan asukkaista sai toimeentulonsa maataloudesta. Martat muodostivat talkooväestä ison osan.
Alanko oli rakentamassa sukutilojen näyttelyä kooten siihen tilojen kuvia ja kuvauksia. Näyttelykokonaisuuden suunnittelusta vastasivat hänen mukaansa kaksi pääagronomia.
Timo Lehikoisella on kehyksissä maatalousnäyttelyn alkuperäinen mainosjuliste. Kuva: Terhi TorikkaNäyttelyssä isossa roolissa oli suuri karjanäyttely, ja eläinten myyntitilaisuuksissa riitti tungosta. Karjanäyttelyn korkeaa tasoa kehuttiin myös lehtijutuissa.
Saman viikonlopun lehdissä uutisoitiin ohran niiton alkaneen ja ensimmäisten ohraseipäiden nousseen pelloille. Leikkuupuintiin vilja ei vielä ollut tarpeeksi kypsää, kertoi Karjalainen.
”Juuka oli hyvin vireä siihen aikaan, täällä oli esimerkiksi huippukuoro. Näyttelyssä oli myös ainakin konenäyttely ja kyntönäytös”, Alanko kertoo.
Tällainen kuva maatalousnäyttelyssä vierailleesta presidentti Kekkosesta löytyy kunnan arkistosta. Kuva: Juuan kunnan arkistoKonenäyttely todettiin myös tapahtumasta kertovassa lehtijutussa laajaksi.
Sen ohessa esillä oli Kontulan havaintotila, eli pienoismalli tilasta koneineen ja rakennuksineen. Se oli rakennettu mittasuhteessa ympäröivään 10 hehtaarin peltoalaan nähden. Tilasta oli tarkasti esillä myös taulukot tuotannosta, koneistuksesta, viljelylajikkeista ja lannoituksesta.
Ohjelmasta löytyivät myös salaojitusnäytös ja AIV-rehun valmistusnäytös. Oheisohjelmassa oli soiton ja laulun lisäksi muun muassa voimistelua ja tanhua.
”Riemu oli korkea, oli todellinen juhlan tuntu”, Pentti Alanko toteaa.
Kontulan havintotilan pienoismalli oli esillä maatalousnäyttelyssä. Nyt on Juuan kotiseutumuseossa. Kuva: Terhi TorikkaEroja runsaat 30 vuotta aiemmin järjestettyyn tapahtumaan oli esimerkiksi näytöksissä. Vuonna 1935 esiteltiin vielä muun muassa tervankeittoa ja olkikaton tekemistä.
Vanhan lehtijutun (Karjala 28.8.1929) perusteella esimerkiksi Antrean maatalousnäyttelyssä vuonna 1929 kilpailtiin kynnössä, ojan kaivamisessa, lypsyssä, hevosten ja lehmien puhdistuksessa, heinäseipäiden teossa, lampaiden keritsemisessä ja pärekorien valmistamisessa. Lisäksi naisille oli erillinen ruuan valmistuksen viisiottelu, johon kuuluivat keitetyt perunat, lihapyörykät ja kastike, puolukkakiisseli sekä ohukaiset.
”Vuonna 1966 liikenteen ohjausta tarvittiin jo eri tavalla, eikä hevospuomeja enää ollut, kuten vuonna 1935”, Alanko muistelee.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
