Essayah: Tehdään kuin Lauri Markkanen ja lisätään luomua lautasille

Luin koripalloilija Lauri Markkasen haastattelun. Hän kertoi valitsevansa mahdollisimman usein luomutuotteita. Huippu-urheilijan on pidettävä hyvää huolta kehostaan ja ruokailu on siinä tärkeä osa ja elintarvikkeiden valintakriteerit tarkkoja.

Suomen suhteellinen luomuala on suuri. Luomupinta-ala on kasvanut tasaisesti kymmenessä vuodessa noin 207 000 hehtaarista viime kesän 311 000 hehtaariin. Olemme maailmassa 12. sijalla. Samana aikana luomumaatilojen määrä on kasvanut noin sadalla kesän 4 324 tilaan.

Valitettavasti käänne huonompaan on tapahtunut nopeasti, niin meillä kuin muualla EU:ssa. Viime neuvostossa käytin Liettuan aloitteesta käydyssä keskustelussa huolestuneen puheenvuoroni luomun tulevaisuudesta. Parin viime vuoden aikana inflaatio ja tuotantokustannusten nousu ovat aiheuttaneet tilanteen, jossa kysyntä alenee ja uhkaamme jäädä luomutuotannon kunnianhimoisista tavoitteista jälkeen.

Kannustin komissiota selvittämään keinoja luonnonmukaisen tuotannon tilanteen parantamiseksi, ja totesin, että on tarpeen tutkia, millaisia joustoja luomuun liittyvään lainsäädäntöön voidaan tehdä.

Ensiksi on ainakin varmistettava, että eri säädökset eivät ole tavoitteiltaan ristiriidassa.

Luomu kehittyy koko ajan. Tärkeä kehittämisen paikka on myös elintarviketeollisuus, sillä sieltä tulee suurin osa ostoskoriemme sisällöstä. Mitä enemmän uusia tuotteita tulee markkinoille, sitä enemmän luomua ostetaan.

Kotimainen ruoka ei kaikkialla maailmassa tarkoita samaa kuin meillä eli puhdasta ja terveellistä ravintoa. Suomalaiset elintarvikkeet, myös luomu, ovat sen sijaan yhtä laadukkaita, minne tahansa maailmalle vietynä. Luomuvientiä olisi varaa lisätä paljonkin, jos esimerkiksi saisimme keruuluomuun sertifioiduille alueille riittävästi marjojen ja sienien kerääjiä.

Kouluruokailu on opettajan roolissa luomun käytön lisäämisessä. EU:n rahoittamassa koulujakelujärjestelmässä luomumaidolla ja -hedelmillä ja -vihanneksilla on Suomessa korkeampi tuki kuin tavanomaisilla tuotteilla. Olemme olleet edellä muita EU-maita jo vuosia.

Ruokapalvelut ovat myös kulutustottumusten viestinviejiä. Ruokapalveluita autetaan konkreettisesti lisäämään luomun osuutta tarjonnassa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa LURU eli Luomutetaan ruokapalvelut -hankkeessa.

Meillä kuluttajillakin on petrattavaa. Kuluttajien luomuostot jäävät alle sataan euroon vuositasolla.

Pro luomu ry:n teettämän kuluttajabarometrin mukaan kolmannes suomalaisista kuitenkin ostaa luomua säännöllisesti eli vähintään kerran viikossa. Keskeiset syyt ovat ruuan puhtaus, lisäaineettomuus, torjunta-aineettomuus, ympäristöystävällisyys ja maku. Luomua haluttaisiin lautasille siis entistä enemmän, joten tehdään yhdessä kuluttajina markkaset!

Kolumnin kirjoittaja on maa- ja metsätalousministeri sekä kristillisdemokraattien puheenjohtaja.