Honorato Meneses de Pradolla on kolme traktoria. Tämän perässä on laite, joka murskaa maata. Kuva: Isabel Saiz Cancho
Viljelijä painii kulujen ja kuivuuden kanssa Espanjassa: ”Alle sadan peltohehtaarin tila ei enää kannata”
Ilmastonmuutos on pahentanut kuivuutta Espanjassa, minkä takia joitain peltolohkoja ei kannata viljellä. Alle sadan hehtaarin kasvintuotantotilan pito ei viljelijän mukaan enää kannata.TilaajalleVillamuriel de Cerrato, Palencia
Meneses de Prado viljelee muun muassa vehnää, herneitä, maissia ja sinimailasta. Osa pelloista on kesannolla huonon kannattavuuden ja kuivuuden vuoksi. Kuva: Isabel Saiz CanchoViljelijä Honorato Meneses de Prado seisoo kesantopellon laidalla tuulen tuivertaessa navakasti. Pohjois-Espanjan talvi pistää ikävöimään sormikkaita.
Meneses de Pradon vuokraamista 380 peltohehtaarista osa on ja pysyy kesannolla, koska viljely ei kannata.
”Ukrainan sodan alettua tulot ovat pudonneet noin 30 prosenttia”, hän kertoo.
Viime satokausi tosin tuotti pitkästä aikaa sen verran, että viljelijä laskeskelee jääneensä plussan puolelle. Palenciassa viljapellot tuottavat yhden sadon vuodessa.
Meneses de Pradolle maksettiin vehnästä 190 euroa tonnilta ja herneestä 220 euroa tonnilta. Vehnän tuotos hehtaarilla oli 5 tonnia ja herneen 2,5 tonnia.
Niiden lisäksi Meneses de Prado viljelee muun muassa maissia ja sinimailasta. Hän on kokeillut myös aromaattisten kasvien viljelyä, kuten laventelia, mutta yrttienkin hinnat ovat laskeneet ja kaupallistaminen on vaikeaa.
Lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden hinnat ovat nousseet reippaasti mutta viljan ei. Peltojen vuokratkin ovat kohonneet. Lisäksi tullimaksut painavat vientiä.
On nojattava suuruuden ekonomiaan. Meneses de Prado arvioi, ettei alle sadan hehtaarin kasvintuotantotilan pito kannata tällä hetkellä.
”Nyt säästetään rahaa ja tehdään minimimäärä työtä.”
Ilmastonmuutos on pahentanut kuivuutta, minkä takia joitain peltolohkoja ei kannata viljellä. Hedelmätarhoja ja erikoiskasveja kannattaa kastella, mutta viljapeltoja ei.
”Nyt säästetään rahaa ja tehdään minimimäärä työtä”, Meneses de Prado huokaa.
Tuista ei kannattavuuskriisissä ole juuri apua. Suorien tukien sijaan viljelijöille on tarjolla apua uudistavaan viljelyyn siirtymiseen.
Se tarkoittaa ilmaista peltojen kartoitusta ja neuvontaa muun muassa kylvöjen, lannoitusten ja kasviensuojelun tehostamiseksi.
Kehitteillä ja kokeiltavana on myös pahenevaa kuivuutta kestäviä lajikkeita.
Koneiden hankintaan on haettavissa jonkinlaista investointitukea. Kurkkaus Meneses de Pradon konehalliin paljastaa, että järeitä traktoreita on kolme.
Hän kertoo pyörittävänsä tilaansa yksin, mutta palkkaa apureita kiireisimpinä aikoina. Alueen viljelijät myös auttavat toisiaan tarvittaessa.
Yhdessä he ovat kokoontuneet osoittamaan mieltään, jotta valtio ja markkinat ottaisivat viljelijöiden tilanteen vakavasti.
Meneses de Pradolla on 380 hehtaaria vuokrapeltoa. Kuva: Isabel Saiz CanchoEspanjaa on arvosteltu kasvinsuojeluaineiden runsaasta käytöstä. Meneses de Pradon mukaan kasvinsuojeluaineiden torjuntateho on kärsinyt rajoitusten myötä.
Konehallin nurkassa on säiliöllinen glyfosaattia. Hän ei ole kiinnostunut luomuviljelystä.
Meneses de Prado ymmärtää ympäristöriskien hallinnan tärkeyden ja tietää, että pohjavesiä on paikoin saastunutkin, mutta sellaista ei hänen tietojensa mukaan ole lähialueilla sattunut.
Viljelijää kismittää, että EU-alueelle tuodaan kaukomaista soijaa ja muita maataloustuotteita, joiden viljelyä ei säädellä yhtä tiukasti.
”Vaikea sellaisten kanssa on kilpailla. Ympäristövaatimukset pitäisi olla samat.”
Byrokratiakin tuntuu rassaavan. Viljelijöiden on näpyteltävä sovellukseen tiedot käyttämistään tuotantopanoksista ja kaikki tehdyt työvaiheet. Etenkin moni iäkkäämpi viljelijä kokee sen vaikeaksi.
Kuva: Isabel Saiz CanchoMikä sitten saa Meneses de Pradon jatkamaan puurtamista epävarmoissa oloissa?
”Toivo siitä, että tilanne muuttuu”, viljelijä toteaa.
Kovin pitkään 60-vuotias Meneses de Prado ei aio odotella käännettä parempaan, sillä suunnitelmissa siintää vuokrapelloista luopuminen ja eläkkeelle jääminen. Jälkeläisiä hänellä ei ole, joten jatkajista ei tarvitse huolehtia.
Honorato Meneses de Pradoa kismittää, että EU-alueelle tuodaan kaukomaista soijaa ja muita maataloustuotteita, joiden viljelyä ei säädellä yhtä tiukasti. Kuva: Isabel Saiz CanchoViljelijöiden määrä vähenee
Espanjan maa- ja metsätalousministeriön tietojen mukaan Espanjassa on noin 915 000 maatilaa.
Tilojen keskikoko on 44 hehtaaria.
Tilojen määrä vähenee viljelijöiden ikääntymisen myötä.
Tilakokoa pyritään kasvattamaan kannattavuuden parantamiseksi.
Työvoimapulan takia tiloille palkataan työntekijöitä kolmansista maista, kuten Etelä-Amerikasta. Laittomasti Espanjassa olevien maahanmuuttajien palkkaaminen on kiellettyä.
Tuotantoa pyritään koneellistamaan mahdollisimman pitkälle. Esimerkkeinä oliivien ja viinirypäleiden korjuu.
Espanja vastustaa Mercosur-sopimusta, koska kaukomaiden tuotteisiin ei sovelleta Euroopan kasvinsuojelumääräyksiä.
Lannoitteet saattavan maksaa kolme kertaa enemmän kuin mitä maataloustuotteesta maksetaan.
Sadeveden varassa viljeltävien kasvien tuottaminen kannattaa keskimäärin paremmin kuin kastelua tarvitsevien. Karkean arvion mukaan noin viidenneksellä tiloista on kastelujärjestelmä.
Ongelmia viljelijöille aiheuttavat ilmastonmuutos, tukien puute, tehoavien kasvinsuojeluaineiden puute, työvoimapula ja sopimukset kolmansien maiden kanssa.
Lähteet: Espanjan viljelijöiden etujärjestö Asaja, Espanjan maa- ja metsätalousministeriö
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
