
Hevosten kohdalla pidetään itsestäänselvänä, että eläintä pitää opettaa tekemään vaaditut asiat.
Lehmän kohdalla herkemmin ajatellaan, että nauta tietää monet asiat itsestään.
Lypsylehmien kohdalla on kaksi perustaitoa, joiden opettaminen on eläintenkouluttaja Iris Kaimion mukaan keskeistä: Toinen on paikallaan seisominen neljä sorkkaa maassa silloin, kun tehdään toimenpiteitä — oli toimenpide sitten lypsäminen tai esimerkiksi siementäminen.
Toinen perustaito kaikilla naudoilla on liikkuminen haluttuun suuntaan.
Molemmissa oleellista on, että ihminen ymmärtää oppimisen peruslait. Tärkeää on paineen poisto oikealla hetkellä, Kaimio sanoo.
Paikallaan olemisen opettelussa aloittaa kannattaa helpommasta harjoitteesta. Eläintä voi koskea kädellä esimerkiksi kylkeen.
Kun se seisoo neljä sorkkaa maassa, käsi otetaan pois, eli poistetaan paine.
Yleistä on Kaimion mukaan eteneminen liian nopeasti liian vaikeaan tehtävään.
Tottumatonta lehmää esimerkiksi kosketaan suoraan utareeseen, jolloin eläin potkaisee ja ihminen vetäisee käden pois.
Poistamalla paine eli käsi lehmä koulutetaankin seisomisen sijaan potkimaan.
Yleistä on myös lisätä vahingossa painetta siirto- ja lastaustilanteissa.
”Jos ajetaan eläintä tai eläinryhmää lisätäänkin painetta kun ne lähtevät liikkeelle: Hyvä, hyvä, mennään! Silloin eläimet eivät saa palautetta, että ne toimivat kuten haluttiin.”
Paine pitäisikin poistaa heti, kun eläin lähtee liikkeelle.
Sen voi tehdä yksinkertaisesti jättäytymällä etäämmäs, eläimen pakoalueen ulkopuolelle.
”Nauta on varsin hidas eläin. Pitää malttaa odotella, että se sieltä kampeaa”
Lehmän voi opettaa myös nousemaan makuulta ylös ihan sanallisesta pyynnöstä, Kaimio kertoo.
Ihminen tulee vain herkästi opettaneeksi lehmälle päinvastaista: Lehmää tökitään ylös, mutta sitä ei huvita nousta. Sitten ihminen lopettaakin paineen.
”Näin saadaan lehmiä, jotka eivät reagoi mihinkään.”
Tehokkaampaa on aloittaa pienestä paineesta jota vähän lisätään ja lopetetaan välittömästi, kun lehmä alkaa nousta jaloilleen.
”Nauta on varsin hidas eläin. Pitää malttaa odotella, että se sieltä kampeaa ja yleensä vielä sontii päälle.”
Myös palkintoja kannattaisi käyttää enemmän, Kaimio vinkkaa.
Kaikesta toivotusta käytöksestä eläintä voi hyvin palkata rehulla. Se on paljon miellyttävämpää oppimista, hän korostaa.
Mutta mitä merkitystä tällä kaikella on turvallisuuden kannalta?
”Kun ihminen toimii ennakoitavasti ja reagoi eläimen käytökseen, eläin pysyy rauhallisena. Ei tule yllättäviä tilanteita, joissa se joutuisi esimerkiksi puolustautumaan.”