

Luomuvalvonnan maksu muuttui hehtaariperusteisesta tuntiperusteiseksi vuonna 2021 ja maksuja on tarkistettu uudelleen 2023 ja 2024.
Valvonnan perusmaksu on nyt 340 euroa, vähäriskisen toimijan perusmaksu 185 euroa ja tuntimaksu näiden lisäksi 152 euroa.
Ruokaviraston jaostopäällikkö Marja Ylätalo kertoo, että kehitystyötä luomuvalvonnan maksuihin liittyen tehdään jatkuvasti. Se, tuleeko ensi vuonna jälleen muutoksia, selviää loppuvuoden aikana. ”Vielä en voi sanoa mitään.”
Maaninkalainen luomutuottaja Jouni Kekäläinen kertoo tilansa luomuvalvontamaksujen olleen 440 euroa vuonna 2022. Tänä vuonna valvonta maksoi 796 euroa, vaikka toiminta ei ole muuttunut.
”Jotain on vialla pahasti. Tuntuu, että maatalouteen myönnettäviä varoja kierrätetään tällä tavoin takaisin. Moniko mahtaa enää pitää maksuja kohtuullisina?”
Oman valvontakäyntinsä kohdalla hän ihmettelee myös tuntiveloitusta. Tarkastuskäynti kesti alle 2,5 tuntia. Siitä huolimatta laskussa on veloitettu kolmesta tunnista.
”Jotain on vialla pahasti. Tuntuu, että maatalouteen myönnettäviä varoja kierrätetään tällä tavoin takaisin. Moniko mahtaa enää pitää maksuja kohtuullisina?” Jouni Kekäläinen
Ruokaviraston omassa ohjeessa hinnan kerrotaan muodostuvan alkavalta puolelta tunnilta, mutta asiakkaan laskussa tämä tieto ei näy.
Ruokaviraston mukaan hinnoittelu on kerrottu vuosittaisissa viljelijäkirjeissä ja sidosryhmätilaisuuksissa. Tarkastajat myös kertovat käynnillä tarkastukseen käytetyn ajan.
Kekäläinen sai tiedon kestosta vasta saadessaan tarkastuspöytäkirjan allekirjoitettavaksi käynnin jälkeen sähköisesti. Laskun saatuaan hän oli yhteydessä laskussa mainittuun Ruokaviraston puhelinnumeroon, josta voi kysyä lisätietoja.
”Siellä ei ymmärretty edes kysymystäni”, hän tuhahtaa.

Myöhemmin Ruokavirastosta oltiin yhteydessä ja selvisi, että 152 euron tuntiveloitus koskee myös matkaa esimerkiksi tilakeskuksesta kauempana sijaitsevalle peltolohkolle. Kekäläisellä kauimmainen lohko sijaitsee noin 30 kilometrin päässä.
”Onneksi ei ole peltoa Kittilässä asti. Pellon laidalla tarkastaja ei avannut edes auton ovea. Tarkemmin tilanteen olisi voinut tarkistaa etänä pöydän ääressä. Eläinten kohdalla tarkastus tehtiin katsomalla noin 200 metrin päästä”, Kekäläinen kummastelee.
Hän toivoo, että asiakirjat voisi viedä toimistolle tarkastettavaksi, mikä säästäisi aikaa.
Kekäläinen ei ole ainut, jota tilanne kismittää.
”Aihe on ollut pinnalla pitkään ja yhteydenottoja tulee koko ajan. Maanviljelyn kustannusten ei pitänyt hallitusohjelman mukaan nousta, mutta luomuvalvonnan maksut nousevat koko ajan”, Luomuliiton toiminnanjohtaja Susann Rännäri sanoo.
Maksua ja korotuksia perustellaan maa- ja metsätalousministeriön ohjeistuksella, jonka mukaan maksujen on katettava valvonnan todelliset kustannukset.
Tuntiperusteinen laskutus on yhä uusi asia myös tarkastajille.
”Hehtaariperusteisuus motivoi aiemmin tehokkuuteen, tuntiperusteisuus motivoi ennemmin venyttämään tarkastusta. Lisäksi tarkastajat ovat ihmisiä, toiset ovat tarkempia ja hitaampia kuin toiset.”
Ylätalo muistuttaa, että tarkastuksen kestoon vaikuttaa moni muuttuva tekijä, kuten se on toiminta laajentunut tai supistunut. Lohkokäyntien osalta kauimmaisillakin lohkoilla on joskus käytävä.
Rännärin mukaan nykyiseen laskutukseen ei ole tyytyväinen kukaan.
”Minulle soittavat myös tarkastajat. Ruokavirasto vaatii tarkastamaan yhä enemmän yksityiskohtia paikan päällä, vaikka toimintaa pitäisi uudistaa tehokkaampaan suuntaan.”
Luomuliitto kritisoi myös sitä, että pienet ja monimuotoiset luomuyrittäjät joutuvat maksamaan suhteettoman korkeita maksuja liiketoiminnan kokoon nähden. Tämä näkyy yritysten vähenemisenä tai luomusta luopumisena. Vuonna 2023 luomutuotannosta luopui 600 toimijaa.
”Ketä se palvelee, jos meillä on luomutiloja, joilla ei ole varaa olla mukana valvonnassa.”
”Ketä se palvelee, jos meillä on luomutiloja, joilla ei ole varaa olla mukana valvonnassa.” Susann Rännäri
Luomuliitto on vaatinut muun muassa tarkastusmaksun suhteuttamista toimijan saamaan luomukorvaukseen ja toiminnan laajuuteen.
Lisäksi liitto on esittänyt, että tarkastuksia voisi tehdä puhelinhaastattelujen tai etäkokousvälineiden avulla.
Ruokaviraston mukaan valvonta-asetus ja EU:n luomuasetus luovat reunaehdot, joiden mukaan valvontaa on tehtävä myös paikan päällä.
”Luomutuotannossa on paljon asioita, joita ei voi tarkastaa pelkästään asiakirjoista”, Ylätalo toteaa.
Toimijoilla, joiden toiminta on vähäriskistä, fyysinen tarkastus voidaan korvata joka toisena vuonna vuosivarmennuksella, joka on myös maksullinen. Mallia on pilotoitu kuuden ely-keskuksen alueella vuosina 2023-2024. Vuoden 2025 alusta se otetaan käyttöön kaikissa 15 elyssä.
Rännärin kokemuksen mukaan pilottien ei ole osoitettu tuovan säästöä.