• "Päätimme vähentää navettatöiden stressiä” – maitotilan pitäjä katsoo mieli avoinna kohti tulevaa

    Jalasjärveläinen Koskisen perhe pyörittää maatilaansa yrittämisen ohessa.
    Tilaajalle
    Koskisen karjatilalla eläimet saavat isänniltään silittelyä – myös perheen Basso-koira seurustelee lehmien kanssa.
    Koskisen karjatilalla eläimet saavat isänniltään silittelyä – myös perheen Basso-koira seurustelee lehmien kanssa. Kuva: Johannes Tervo
    Maatalous|Maatalousyrittäjät
    3.12.202314:00
    Harri Kallio-Kurssi
    Kurikka

    Nelikymppinen Juhani Koskinen asuu Elli-vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa karjatilaa maitopitäjänä tunnetulla Jalasjärvellä.

    Koskinen otti tilan haltuunsa sukupolvenvaihdoksessa kymmenisen vuotta sitten. Kumpikin puolisoista toimii myös yrittäjinä tahoillaan.

    Vajaan 40 lehmän parsinavetta on nykyään pienehkö maitotilaksi, mikä ei ole sattumaa.

    ”Enemmänkin olisi voinut repiä maitoa, mutta päätimme yksinkertaistaa tuotantoa ja vähentää navettatöiden stressiä.”

    Tavoitteena oli, että navettatöissä pärjää tarvittaessa lähes yksinään.

    ”Opiskeluvuonna 2001 keskilehmäluku taisi olla 17. Suuri harppaus tuli 2007 lypsyrobottien myötä, kun lehmäluku nousi 50–60 lehmään. Luku tuntui silloin paljolta.”

    Peltopinta-alan rajallisuus ja alueen kaavoitus eivät myöskään anna riittävää pohjaa maitotilan laajentamiselle sataan lehmään ja robotti-investoinnille.

    ”Robotti olisi helpottanut lypsyä, mutta kaikki muu työ olisi tuplaantunut.”

    Juhani Koskisen sivutoimena on tanskalaisvalmisteisten Mullerup-ruokintalaitteiden kunnostus ja myynti.
    Juhani Koskisen sivutoimena on tanskalaisvalmisteisten Mullerup-ruokintalaitteiden kunnostus ja myynti. Kuva: Johannes Tervo

    Koskinen on vaimonsa kanssa pitänyt tärkeänä, ettei pariskunnan koko elämä kulu jättinavetassa ja että tilanpidolle on olemassa myös varasuunnitelmia.

    ”Mieli kannattaa pitää avoinna ja opiskella työn ohessa siltä varalta, jos tuotanto ei enää kannata tai se ei muuten tunnu omalta”, Koskinen sanoo.

    Omien kokemustensa perusteella hän on huomannut, että tilanpitoon liittymättömät asiat ja tekemiset voivat tuoda arvokasta lisäarvoa elämään.

    Koskinen valmistui aikoinaan metsuriksi Ähtärin Tuomarniemestä. Nyt hän opiskelee arboristiksi, joka muun muassa poistaa ongelmapuita.

    ”Se oli uutta aikoinaan ja tykästyin siihen jo silloin. Viime vuonna kuulin koulutuksen alkavan Ähtärissä jälleen ja pääsin sisään. Aion hakea myös pedagogisiin opintoihin luonnonvara-alalle.”

    ”Olemme aloittaneet henkisen prosessin siihen malliin, että tämä ei tule olemaan meidän eläkevirka.”

    Maatilan pihapiirissä riittää avaruuttaa maatilan koneille ja lapsille sekä koirille liikkua.
    Maatilan pihapiirissä riittää avaruuttaa maatilan koneille ja lapsille sekä koirille liikkua. Kuva: Johannes Tervo

    Päätöstä karjanpidon lopettamisesta ei tilalla ole vielä tehty.

    ”Olemme aloittaneet henkisen prosessin siihen malliin, että tämä ei tule olemaan meidän eläkevirka. Se voi tapahtua vuoden, 3 vuoden tai 10 vuoden päästä.”

    Koskisella on vuodesta 2007 asti on ollut yritys, joka tekee ja kunnostaa muun muassa rehuautomaatteja.

    ”Yrityksen pitäjänä olen nähnyt, mikä on alan kehitys. Maidon hinta laski viennin Venäjälle lakattua, mikä muutti yrityksen toimintaa todella paljon.”

    Lisäksi yleinen ilmapiiri painoi maataloutta vuosia alas, mutta vähän ennen koronaa ja sen iskettyä tunnelma muuttui myönteiseen suuntaan.

    ”Omavaraisuus nousi esiin. Sitä ennen kilpailtiin, kuka osaa lehdessä eniten haukkua eläintuottajia. Silloin kysyin, miksi tehdä työtä, jota ei arvosteta.”

    Juttu on osa Tilaajan toive -sarjaa, jossa MT käsittelee lukijoille merkityksellisiä aiheita.

    Lisää aiheesta
    • Johan Holmqvist haluaa vaalia perinteitä, mutta tuntee samalla tarvetta rikkoa niitä.

      Radio ja TV | Nuori viljelijä haastaa ”näin meillä on aina tehty” -ajattelua

    • Maatiloista 85 prosenttia on perheviljelmiä, maatalousyhtymiä on yhdeksän prosenttia, osakeyhtiöitä kolme prosenttia ja perikuntia kaksi prosenttia.

      Maatalous | Tahti kiihtyi: 1 184 maatilaa lopettaa tänä vuonna

    • Sateisen syksyn takia kylvösiementen riittävyydestä on oltu huolissaan. ”Sertifioidussa kylvösiemenessä ei ole niin pahoja ongelmia kuin voisi kesän ja syksyn jälkeen olettaa”, vanhempi varautumisasiantuntija Juha Mantila sanoo.

      Maatalous | Suomen huoltovarmuus kestää peräkkäisiäkin huonoja satovuosia – ”Ruokaketju sietää ikäviä yllätyksiä, mutta ei niitä kaivata lisää”

    • Maatalouden talousneuvonnalta kaivataan Heikki Kankaan mielestä syventämistä, jotta ongelmat havaitaan etukäteen ja niihin löydetään ratkaisuja.

      Maatalous | Yliö: Maataloudelle tuloksellisempaa talousneuvontaa – ”Tarvittava ratkaisu on usein radikaali”

      Tilaajalle
    • Tänä vuonna monien maatilojen sato jäi kehnoksi vaikeiden sääolosuhteiden vuoksi.

      Maatalouspolitiikka | Viljelijöille tulee mahdollisuus hakea valtiontakausta pankkilainalleen poikkeuksellisten sääolojen takia – takaus enintään viideksi vuodeksi

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Kotieläintilalla pitää olla mahdollisuus ylläpitää tuotantoeläinten hyvinvointia, ja tilalla on oltava varajärjestelmä poikkeustilanteiden varalle. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Karjatilat tarvitsevat puhdasta vettä ympäri vuorokauden myös poikkeusoloissa ‒ varajärjestelmät ovat välttämättömiä

  • Puolustusvoimat ilmoittaa virallisesti ottavansa kriisitilanteessa käyttöön ensin maksimissaan 5-vuotiasta kalustoa. Jos tarkastellaan varaosien, renkaiden ym saatavuutta, huollettavuutta ja toimintavarmuutta kenttäolosuhteissa, niin ehkä kannattaisi turvautua hieman vanhempaan kalustoon.

    Koneviesti | Puolustusvoimilla on lain mukaan poikkeusoloissa oikeus ottaa ajoneuvoja ja työkoneita omaan käyttöönsä

  • Lämmön tuottaminen yhteiskunnassa on kriittistä. Poltettava materiaali, kuten hake lämmön lähteenä tasaa yhteiskunnassa energiaverkoston kuormitusta. Sähköä tarvitaan tuki kuljettimien käyttöön ja sytytykseen. Poltettavaa materiaalia, turvetta ja haketta, voidaan varastoida ylivuotiseksi.

    Koneviesti | Huoltovarmuus on kannattavuutta -hanke käynnistettiin Pirkanmaalla – hankkeessa keskitytään maatilojen huoltovarmuuteen

    Tilaajalle