
Hauhalan Hanhifarmilla Anttolassa työskentelee vakituisesti kaksi laumanvartijakoiraa: maremmano-abbruzzese-rotuiset Martta ja Della.
”Ne nukkuvat päivät ja tekevät yöt töitä”, kertoo tilan isäntä Antti Rantalainen.

Töitä riittääkin noin 5 000 hanhen suojelussa kesäkuusta lokakuulle, kun hanhet laiduntavat. Hauhalassa pidetään talvien yli vain munivat emot, joiden munista maaliskuusta alkaen haudotetaan uusia lihahanhia.
Koirat viettävät talven samassa hallissa emojen kanssa.
Hanhifarmilla on ollut työkoiria tuotantosuunnan muutoksesta alkaen, jo parikymmentä vuotta.
”Ilman niitä ei tulisi mitenkään toimeen. Ne pitävät ketut ja supit tehokkaasti poissa hanhien aitauksesta.”
Samalla koirien läsnäolo vähentää hanhien stressiä ja pelkoa.
Hauhalassa on aidattu koirille noin neljän hehtaarin alue pihapiirin yhteyteen.
”Koirat tarvitsevat korkean aidan. Tuon alueen sisällä on matalammalla aidalla tehtyjä osioita hanhille.”
Toden totta. Matalat aidat eivät koiria pidättele, ne hyppäävät suvereenisti aitojen yli. Meno on letkeää, kunnes pihan perällä näkyy outoa liikettä. Se ilmaistaan välittömästi murisemalla. Tällä kertaa kyse ei tosin ollut mistään vakavammasta, moodi voidaan taas vaihtaa letkeään samantien.
Kokemuksen kautta on opittu, että koiria kannattaa olla aina vähintään kaksi.
”Vanhempi opettaa nuoremmalle työnteon ja tavat. Niin kuin Martta nyt Dellalle. Hanhi on nopea liikkuja, joten se on laumanvartijalle haasteellisempi kuin vaikka lammas. Mutta nopeasti vanhempi koira opettaa nuoremmalle, ettei hanhia kuulu jahdata.”

Hauhalan hanhifarmilla työkoirien kulut sisällytetään kokonaan maatalouden verotukseen.
”Kyse on sataprosenttisesti työkoirista, ne eivät vietä aikaa päärakennuksessa.”
Kuluja kertyy lähinnä koirien ruoasta ja eläinlääkärikuluista.
”Tietysti, jos työkoiran ostaa alv-velvolliselta myyjältä, niin siitä saa myös arvonlisäveron osuuden takaisin.”
Hauhalassa on pitkä historia työkoirista ja Martalla on teetetty yhdet pennut. Näistä pennuista suurin osa meni työkäyttöön.
”Della on menestynyt hyvin näyttelyissä, joten silläkin varmasti jossain vaiheessa tullaan teettämään pentuja, mutta suuremman mittakaavan suunnitelmia ei ole.”
”Pääsääntönä työeläinten suhteen voidaan pitää, että mikäli maatilalle on hankittu jotakin tulonhankkimistarkoitusta tukemaan, on siitä aiheutuva kulu vähennyskelpoista”, toteaa verotukseen erikoistunut Janna Mäkinen Pro Agriasta.
Työeläinten hankintaan ja ylläpitoon liittyvien kulujen vähennysoikeus katsotaan aina tapauskohtaisesti. Mäkinen toteaa, että tilanteet ja olosuhteet vaihtelevat eikä Verohallinnon puolestakaan ole välttämättä tarjolla selkeitä ohjeita lukuun ottamatta Verohallinnon verkkosivulta löytyvää koirankasvatukseen liittyvä ohjeistusta.
”Yrittäjän tuleekin pohtia ennen eläimen hankintaa, onko kyseessä enemmän hyötyeläin vaiko lemmikki.”
Mäkinen jatkaa, että esimerkiksi kissa on ollut iät ja ajat perinteinen maatilan tuholaisten torjuntaan varten hankittu eläin ja sen kuluja voidaan kirjata menoksi maatalouden kirjanpitoon.
Mikäli maatilalle hankitaan tuhannen euron rotukissa, on sen perusteleminen verottajalle pelkästään tulonhankkimiseen liittyväksi kulueräksi melko haastavaa, jopa verotuksen ammattilaiselle.
Toinen harmaita hiuksia aiheuttava ryhmä maatalouden kirjanpidossa on Mäkisen mukaan hevoset.
”Pääsääntönä voidaan todeta, että yleensä hevostalous on harrastustoimintaa. Toki vakaassa ansiotarkoituksessa harjoitettua maatalouden liitännäiselinkeinoa voi olla muun muassa pienimuotoinen ratsastuskoulutoiminta, silloin kun toimintaa harjoitetaan maatilan rakennuksissa, syötetään tilalla tuotettuja heinää ja kauraa eikä tilalle ole palkattu ulkopuolista työvoimaa.”
Myös kasvatustoiminta ja ravivalmennustoiminta voivat olla muutakin kuin harrastusta, mutta tuloa pitäisi alkaa kertymään enemmän kuin menoja muutaman vuoden harjoittamisen jälkeen.