Lampaita suojaavat tilalla myös laamat. Kuva: Mikkolan Tila
Salolaisella lammastilalla tehdään susihavaintoja päivittäin – ”Mikään ei suojaa susilta sataprosenttisesti”
Marko ja Peppi Laineen lammastilan arki Salon Hajalassa on ollut jo vuosia susien värittämää. Marko Laine kertoo, että heidän tilansa ympäristössä on tänä vuonna tehty jo yli 390 susihavaintoa.Tilaajalle
Laumojen päivittäisellä siirtelyllä on kuitenkin iso työllistävä vaikutus, Marko Laine sanoo. Kuva: Pasi Leino”Käytännössä se tarkoittaa sitä, että lähes joka päivä kirjaan susihavaintoja Tassu-järjestelmään. Havaintoja saadaan sekä valvontalaitteiden kautta että suorina näköhavaintoina ja ilmoituksina muilta henkilöiltä”, Laine kertoo.
Pariskunnan tila on tällä hetkellä yhden susireviirin sisällä. Laumassa on sekä useampia aikuisia sekä keväällä syntyneitä pentuja. Laine laskeskelee, että tämä vuosi on nyt viides vuosi, kun lauma on saanut pentuja.
”Meillä on testattu kaikkea mitä on ollut mahdollisuus testata.”
Tilalla on varauduttu susien läsnäoloon monin eri tavoin.
”Olemme tehneet yhteistyötä Susilifen, WWF:n ja riistakeskuksen kanssa. Meillä on testattu kaikkea mitä on ollut mahdollisuus testata. Käytössä on petoaitoja, valokarkottimia, elektronisia valvontalaitteita ja laamoja.”
Tilan tuorein hankinta on kaksi laumanvartijakoiraa. Laine toteaa, etteivät laumanvartijakoiratkaan ole autuaaksi tekevä asia, vaikka niistä puhutaan paljon.
”Ei ole helppo saada sellaisia aikuisia koiria, jotka olisi jo tottuneet lampaisiin ja osaisivat hommansa. Pentua taas pitää opettaa pitkään, eikä koskaan ole varmuutta siitä, tuleeko siitä toimiva laumanvartija.”
Laineella onnea saada tilalle toimiva maremmano-abruzzese -rotuinen koira, joka on osoittautunut toimivaksi laumanvartijaksi. Samalla myös sen mukana tullut pentu on päässyt hyvään oppiin.
Laine kertoo, että tilalle on tänäkin kesänä rakennettu lisää petoaitoja. Kesäaikaan lampaita siirretään yöksi pois riskialttiimmilta alueilta ja ne viettävät yöt pienemmissä petoaitauksissa. Laumojen päivittäisellä siirtelyllä on kuitenkin iso työllistävä vaikutus ja yöaitauksissa loispaine myös lisääntyy.
”Mikään yksittäinen keino ei anna sataprosenttista suojaa susilta, kokonaisuus ratkaisee tässäkin pelissä. Toisaalta Lampaiden suojaaminen eri keinoilla tuottaa valtavasti lisätyötä ja kuluja. Erityisesti petoaitojen rakentaminen ja ylläpito vie paljon aikaa. Ruoho on kasvanut tällaisena kesänä lähes silmissä ja ruohoa saa olla leikkaamassa aitojen alta viikoittain. Bensaa ja koiranruokaa kuluu vauhdilla.”
Kova työ on tuottanut tulosta, sillä vahinkoja ei ole tänä kesänä ole sattunut, vaikka sudet pyörivät jatkuvasti lähistöllä. Laine kertoo, että susihavainnot ovat alueella lähes tuplaantuneet viime vuodesta.
Kaiken kaikkiaan suurpetohavainnot ovat lisääntyneet koko Varsinais-Suomessa.
”Susikanta voi lisääntyä ehkä noin 30 prosenttia vuodessa, mutta havainnot on kasvaneet tätäkin nopeampaa tahtia.”
Susihavainnot ovat hurjasti lisääntyneet alueella. Kuva: PasiLeinoLaine arvelee tämän johtuvan siitä, että sudet ovat paitsi lisääntyneet, mutta myös niiden ihmisarkuus on vähentynyt.
”Toisaalta ihmiset kertovat havainnoista herkemmin. Osittain tämä johtuu siitä, että havaintoja tehdään yhä enemmän päiväsaikaan ja pihapiireistä. Alle sadan metrin päässä ihmisasumuksesta on tehty nyt jo yli 2 500 havaintoa, kun viime vuonna luku oli tuhannen paikkeilla”, Laine laskeskelee.
”Kannanhoidollisella metsästyksellä olisi mahdollista palauttaa ihmisarkuutta ja kontrolloida kannan kasvua, joten toivottavasti ensi viikolla syysistuntokauden aloittava eduskunta pystyy tekemään tarvittavat muutokset lainsäädäntöön”, lähettää Laine lopuksi terveisiä kansanedustajille.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
