Droneruiskut sallitaan ehkä vuonna 2025 — Aasiassa kasvinsuojelussa käytössä on jo satojatuhansia droneja

Droneruiskut sallitaan ehkä vuonna 2025

Dronen käyttö kasvinsuojelussa etenee Euroopassa. Aasiassa droneja käytetään jo samassa tarkoituksessa yleisesti.

Dronen käyttö kasvinsuojelussa etenee ja EU-maat ovat näyttäneet sille vihreää valoa.

Ministeriö valmistelee lainmuutosta, jotta koelupia voitaisiin myöntää ennen EU-asetuksen voimaantuloa, ehkä jo ensi vuonna.

Miehittämättömien ilma-alusten eli dronien käyttö kiinnostaa viljelijöitä ympäri Eurooppaa. Ne saattavat tulla osaksi viljelyä ja kasvinsuojeluruiskutuksia lähivuosina. Tukesin taannoinen kysely alaan vihkiytyneille osoitti, että myös Suomessa asia herättää uteliaisuutta.

EU-jäsenmaat ovat suhtautuneet myönteisesti asiaan eikä vastustusta ollut, kun jäsenmaat kommentoivat komission esitystä asetukseksi kasvinsuojeluaineiden kestävästä käytöstä, kertoo johtava asiantuntija Tove Jern maa- ja metsätalousministeriöstä.

Jernin mukaan ministeriö valmistelee EU-asetuksen rinnalla kansallista lakimuutosta, jolloin koelupia voitaisiin myöntää kasvinsuojeluaineiden levittämiseen dronella esimerkiksi tutkimuslaitoksille. Nyt niin ei ole.

Tarkoitus oli saada esitys eduskunnan käsittelyyn vielä tänä vuonna, mutta siihen ei ehkä päästä.

Dronien käytöstä kasvinsuojeluruiskutuksissa keskusteltiin laajasti pari vuotta sitten Suomessa. Asia jäi hautumaan, koska EU-lainsäädäntö kielsi sen yksiselitteisesti.

Nyt valoa näkyy tunnelin päässä. Jern ja ryhmäpäällikkö Pauliina Laitinen Tukesista pitävät mahdollisena, että dronien käyttö vapautuisi kolmen vuoden päästä, vuonna 2025.

Yksityiskohtaiset vaatimukset ovat vielä hämärän peitossa. Vaatimukset tulevat olemaan joka tapauksessa kasvinsuojeluruiskujen tasoa tai niitä tiukempia.

Droneruiskutuksissa voidaan käyttää vain torjunta-aineita, jotka on hyväksytty ilmalevitykseen.

Dronet sisältyvät EU:n laajaan kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön asetuskokonaisuuteen, jonka käsittely on alkuvaiheessa. Jäsemaat kommentoivat komission pohjaesitystä esitystä kesällä ja korjattavaa on paljon.

Suomen kannalta hankalin kohta lienee vaatimus kasvinsuojeluaineiden käytön puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä. Ongelmia tulee metsätalouden puolelta, Jern kertoo.

Ureaa käytetään meillä juurikäävän torjuntaan kesäkorjuukohteilla. Puolittaminen on vaikeaa, sillä kolme neljäsosaa Suomen kasvinsuojeluainemäärästä on ureaa.

Yksikään jäsenmaa ei kuitenkaan ottanut droneja koskevia esityksen kohtia esiin. Päinvastoin keskustelussa korostettiin, että asiaa halutaan viedä eteenpäin, Jern kertoo.

Laitinen näkee droneruiskutuksissa monia etuja, kunhan riskit hallitaan. Torjunta pystyttäisiin kohdistamaan nykyistä tarkemmin, täsmäviljelyn opein. Myös käyttäjän altistumisriskit pienenevät, samoin peltojen tallaantuminen jää pois.

Eurooppa on jälkijunassa dronien hyväksymisessä.

Aasiassa droneja käytetään yleisesti kasvinsuojelussa ja käytössä on satojatuhansia järeitä droneja Kiinassa, Intiassa, Thaimaassa samoin Brasiliassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa.

EU:n dronekielto ei pidä täysin.

Muutamissa maissa kuten Saksassa, Ranskassa ja Luxemburgissa droneja on voitu käyttää muun muassa viiniviljelmillä vaikeakulkuisilla vuorenrinteillä ja jyrkissä jokitörmissä, minne traktorilla on vaikea päästä tai töitä tehdään käsipelein.

Sveitsissä näin on ollut jo muutaman vuoden.

Suomessa järeitä droneja on muun muassa Lukella ja Oulun ammattikorkeakoululla, mutta ne voivat testata laitteita vain vedellä. Samoin droneja on käytetty metsien boorilannoitukseen.