• Maidoissa on eroja – A2-maitotuotteiden kysyntä kasvussa

    A2-maidon on todettu sopivan osalle maitoallergikoista. Sitä ei pidä sekoittaa laktoosi-intoleranssiin.
    Tilaajalle
    Genomitutkimuksessa Kurimon tilan karjasta löytyi viisi puhdasta A2-lehmää ja kolme hiehoa. Mirva Tikkasen on tyytyväinen, sillä jalostus on tänä päivänä helpompaa runsaan A2-sonnivalikoiman ansiosta.
    Genomitutkimuksessa Kurimon tilan karjasta löytyi viisi puhdasta A2-lehmää ja kolme hiehoa. Mirva Tikkasen on tyytyväinen, sillä jalostus on tänä päivänä helpompaa runsaan A2-sonnivalikoiman ansiosta. Kuva: Visa Vilkuna
    Maatalous|Maidontuotanto
    2.5.202404:00
    Visa Vilkuna
    Iisalmi

    Iisalmen Pörsänmäessä maitotilaa pitävät Mirva ja Seppo Tikkanen kiinnostuivat A2-maidosta toden teolla asiasta, kun heidän tyttärellään havaittiin vaikea maitoallergia vuonna 2012.

    Tikkaset eivät halunneet muuttaa pienokaisen ruokavaliota maidottomaksi, mutta lääkärin suosittelema siedätyshoito ei tuottanut tuloksia. Onneksi ratkaisu ongelmaan löytyi A2-maidosta.

    ”Mummoni muisteli, että 1930-luvulla hänen Seppo-enolleen lypsettiin maito yhdestä ainoasta lehmästä. Sitä hän pystyi ongelmitta juomaan. Kiinnostukseni heräsi ja aloin tutkia asiaa”, Mirva Tikkanen kertoo.

    Suomesta tietoa ei saanut, mutta maailmalla ja etenkin Australiassa A1- ja A2 -asiasta sai hyvin tietoa, Tikkanen muistelee.

    Kun tietoa saatiin kerätyksi, Tikkanen lähetti karjastaan genominäytteet Amerikkaan. Suomessa tutkimus olisi maksanut silloin kolme kertaa enemmän. Näyte voi olla joko veri- tai kudosnäyte. Nykyään näytteenä käytetään korvamerkin kiinnittämisen yhteydessä irrotettavaa kudospalaa.

    Kurimon tilan navetan päädyssä on erillinen pienmeijeri, missä tilan A2-maitoa jalostetaan muun muassa juustoiksi. A2-maidon ja siitä tehtyjen jalosteiden kysyntä tuntuu Mirva Tikkasen mukaan kasvavan tasaiseen tahtiin.
    Kurimon tilan navetan päädyssä on erillinen pienmeijeri, missä tilan A2-maitoa jalostetaan muun muassa juustoiksi. A2-maidon ja siitä tehtyjen jalosteiden kysyntä tuntuu Mirva Tikkasen mukaan kasvavan tasaiseen tahtiin. Kuva: Visa Vilkuna

    Yleensä lehmien maidossa oleva valkuainen muodostuu kahdesta, rakenteeltaan ja pilkkoutumistuotteistaan hieman toisistaan poikkeavasta beetakaseiinista A1 ja A2. Käytännön havaintoja tukevat tutkimukset viittaavat siihen, että A2-maito vähentää maitoallergikkojen vatsa- ja iho-oireita.

    Asiaa ei pidä sekoittaa laktoosi-intoleranssiin, joka on maitosokerin pilkkoutumis- ja imeytymishäiriö. Hyvin todennäköisesti on kuitenkin olemassa ihmisiä, jotka luulevat potevansa laktoosi-intoleranssia, mutta potevat todellisuudessa A1-beetakaseiiniallergiaa.

    A1:ssä näyttäisi olevan kyse yhdestä häirikköpeptidistä, joka terrorisoi valkuaisketjun pilkkoutumista ja toimintaa suolistossa. Mahakivut ja matala-asteinen tulehdus ruuansulatuksessa ovat sen yleisiä oireita.

    ”Mummoni muisteli, että 1930-luvulla hänen Seppo-enolleen lypsettiin maito yhdestä ainoasta lehmästä. Sitä hän pystyi ongelmitta juomaan. Kiinnostukseni heräsi ja aloin tutkia asiaa.” Mirva Tikkanen

    Tikkasen karjasta löytyi viisi puhdasta A2-lehmää ja kolme hiehoa. Tästä lähti ajatus oman tilameijerin rakentamiseen ja maitotuotteiden jalostamiseen tilalla. Vuonna 2020 eli koronasulun alkaessa tilameijerin toiminta pyörähti käyntiin.

    ”Kaikki suunnitelmat menivät uusiksi. Onneksi saimme REKO-renkaan toimimaan varsin sujuvasti. REKO:ssa kuluttajat tilaavat ruokaa suoraan tuottajilta omassa Facebook-ryhmässä, joissa tilaukset ja toimitukset sovitaan”, Tikkanen selventää.

    REKO-renkaan asiakkaita ja tinkimaitoasiakkaita käytettiin kehitettyjen omien tuotteiden koemarkkinoinnissa. Yhteistyöllä tuotevalikoima saatiin kuluttajien mieltymisten mukaiseksi.

    Kurimon tilan A2-maidon ja maitotuotteiden kysyntä kasvaa tasaisesti. Viime vuonna karjan maidosta vajaa 15 000 litraa meni A2:na rekolaisille joko maitona tai jalosteina, lopun mennessä tavanomaisena tankkimaitona Valiolle.

    Koronaongelmien väistyttyä A2:n markkinointia on jatkettu REKO:n kautta. Mietinnässä on tuotevalikoiman supistaminen ja keskittyminen muutamaan kysytyimpään tuotteeseen.

    Mirva Tikkanen toivoo, että laktoosi-intoleranssia ja A1-beetakaseiiniallergiaa tutkittaisiin tarkemmin, jotta maitotuotteet osattaisiin valita oikein.
    Mirva Tikkanen toivoo, että laktoosi-intoleranssia ja A1-beetakaseiiniallergiaa tutkittaisiin tarkemmin, jotta maitotuotteet osattaisiin valita oikein. Kuva: Visa Vilkuna

    Kurimon tilan karjassa on muutama puhdasrotuinen ayrshire ja jersey. Loput 15 lypsylehmästä ovat risteytyksiä. Karjan keskituotos on yli 10 000 EKM ja maidon kuiva-ainepitoisuus varsin korkea. Keskipoikimakerta on noin neljä ja eläinten terveys erinomainen. Jalostustyötä helpottaa, että A2-sonneja löytyy melko hyvin.

    ”Rotuvalinnalla olemme saaneet helppohoitoiset ja terveet lehmät sekä maidon kuiva-ainepitoisuuden mukavan korkeaksi omaa meijerituotantoamme ajatellen”, Tikkanen kertoo.

    A2-maidolla on paljon kysyntää maailmalla ja sitä ja siitä tehtyjä jalosteita myydään tavallisissa ruokakaupoissa muun muassa Australiassa, Kiinassa, Uudessa-Seelannissa ja Britanniassa.

    Suotavaa olisi, että Suomessakin saisimme pitävästi selville, kumpi lehmänmaidosta oireita saavaa vaivaa, laktoosi-intoleranssi vai A1-beetakaseiiniallergia, Tikkanen pohtii.

    A2-maito

    Lehmien maidon valkuainen muodostuu kahdesta toisistaan poikkeavasta beetakaseiinista A1 ja A2.

    A1-maidossa oleva peptidi häiritsee valkuaisketjun pilkkoutumista ja aiheuttaa joillekin ihmisille mahakipuja ja iho-ongelmia.

    Lehmästä otetusta veri- tai kudosnäytteestä selviää, kumpaa maitoa lehmä lypsää.

    Keinosiemennyssonnit on luokiteltu A1 ja A2 -periyttäjiksi.

    Lisää aiheesta
    • Noin kolmasosa Outi Hännikäisen tilan 30 lehmästä tuottaa A2-maitoa. Kuva on vuodelta 2017: näistä hiehoista on tullut jo lypsylehmiä.

      A2-maidosta tukijalka? Pientilan karjasta kolmasosa lypsää erikoismaitoa – isot meijerit varovaisia

    • Kun MT haastatteli Mirva Tikkasta kesällä 2018, A2-maito lypsettiin tilalla omaan tankkiinsa. Nyt sekoittumisvaaraa ei ole, sillä koko karja tuottaa A2-maitoa.

      Maidontuotanto | Tyttären pahat iho-oireet johtivat uudelle tielle: Kurimon tilan kaikki lehmät tuottavat nyt monelle yliherkälle sopivaa A2-maitoa ja oman tilameijerin tuotteille on kova kysyntä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Lypsyrobottien määrä kasvaa tiloilla. Viiden vuoden päästä robottitiloja ennustetaan olevan 1 800, kirjoittaa Erkki Holma. Kuvituskuva.
    Kolumni
    Erkki Holma

    Koneviesti | Maidon tuottaminen jää harvojen käsiin – ”Vaikka lypsy automatisoidaan, työmäärä ei paljoa vähene”

  • Veikko Jokitalo kehittää tilaansa talousosaajan silmin.

    Koneviesti | Talousmies maidontuottajana – Veikko Jokitalo panostaa talouden suunnitteluun ja arjen prosessien kehittämiseen

  • Koneviesti | Luken tutkimusnavetan uudistus vie lehmien ruokinnan uudelle tasolle

    Tilaajalle