Feedexin rehutehdas sijaitsee Pietarsaaren kyljessä Pedersöressä. Yritys työllistää 31 työntekijää ja sen vuotuinen rehunvalmistusmäärä on 55 miljoonaa kiloa. Kuva: Arto Takalampi
Pieni Feedex on toiminut kilpailulla rehualalla jo 30 vuotta isojen toimijoiden rinnalla
Vuosi sitten 30-vuotistaivaltaan juhlinut pedersöreläinen rehuyritys Oy Feedex Ab on pärjännyt rehualan kovassa kilpailussa isompiensa kanssa joustavuudella, erikoistumisella ja tilakohtaisesti räätälöidyillä rehuilla.TilaajallePedersöre
Pedersöreläisen rehuyrityksen Oy Feedex Ab:n toimitusjohtaja Johanna Sundqvist (oik.) ja myyntiassistentti Marjo Pikkumäki pitävät yrityksen vahvuutena joustavuutta sekä erikoistumista. Räätälöityjä rehuja yritys on valmistanut jo pari vuosikymmentä. Kuva: Arto TakalampiViime vuosien rehumarkkinoiden muutokset ovat vaatineet Oy Feedex Ab:ltä kykyä reagoida nopeasti muutoksiin. Muutoksista merkittävin eli turkistalouden kriisi on vaikuttanut suoraan Feedexin rehumääriin.
Turkisrehujen osuus oli suurimmillaan yli puolet Feedexin tuotantovolyymista, mutta nyt enää murto-osa aiemmasta. Volyymin lasku näkyykin yrityksen kokonaistuotannon puolittumisena 55 miljoonaan kiloon.
Sianrehuista Feedex luopui kokonaan vuodenvaihteessa. Päätökseen vaikuttivat etenkin markkinoiden supistuminen ja päämarkkinoiden maantieteellinen etäisyys.
”Turkisrehukysynnän romahtaminen opetti yrityksen sopeutumaan ja hakemaan uusia toimintatapoja.” Johanna Sundqvist
Toimitusjohtaja Johanna Sundqvistin mukaan turkisrehukysynnän romahtaminen opetti yrityksen sopeutumaan ja hakemaan uusia toimintatapoja. Vanhalla tavalla ei voitu enää jatkaa.
”Olemmekin keskittyneet entistä enemmän nauta- ja myös hevosrehuihin. Varsinkin nautarehujen tuotantovolyymit ovat kasvaneet jo pitkään ja kasvavat edelleen. Hevosrehut ovat oman brändin alla ja myös niiden volyymit kasvavat sekä harraste- että kilpapuolella.”
Panostaminen nautarehuihin on loogista: rehutehdas sijaitsee voimakkaalla nautakarja-alueella ja yhteydet muihin karjamaakuntiin ovat hyvät. Myyntiassistentti Marjo Pikkumäen mukaan Feedex toimittaakin nautarehua lähes koko maahan, ja hevosrehuissa markkina-alueena on koko Suomi.
Yrityksen naudanrehutarjonta kattaa kaikki nautakarjatilalla tarvittavat rehukomponentit vitamiineista täysrehuvaihtoehtoihin.
Kilpailu rehualalla on tiukkaa ja alalla toimii useampi isompi toimija. Sundqvistin mukaan suurten joukossa voi menestyä erikoistumalla ja uskomalla vahvuuksiinsa.
”Niitä ovat joustavuus, nopea reagointikyky, räätälöinti ja erikoisrehut. Emme halua olla Suomen suurin rehuyhtiö vaan paras, joka tarjoaa massan sijaan laadukkaita rehuja ja tilakohtaisia ratkaisuja.”
”Korkeaan maitotuotokseen tähtäävät asiakkaamme näkevät niiden vaikutuksen maitotankissa ja lehmien hyvinvoinnissa”, hän sanoo.
”Oli lähdettävä isoihin tuotantomaihin ja katsottava, mitä siellä on tehty oikein.” Marjo Pikkumäki
Feedexin resurssit oman rehuteknologian kehittämiseen ovat rajalliset. Se onkin hakeutunut alan yhteistyöhön kahden merkittävä kansainvälisen toimijan, yhdysvaltalaisen Alltechin ja kanadalaisen Jefon kanssa.
Näistä Alltech on erikoistunut hiivatuotteisiin, Jefo vitamiineihin ja aminohappoihin.
”Oli lähdettävä isoihin tuotantomaihin ja katsottava, mitä siellä on tehty oikein. Näin saamme käyttöömme toimivia rehuteknologioita, joita voimme soveltaa Suomen oloihin”, Pikkumäki linjaa.
Tilakohtaisesti räätälöityjen rehujen tuotannosta Feedexillä on jo parin vuosikymmenen kokemus. Räätälöinnin osuus tuotannosta lisääntyy, kun maitotilojen koko kasvaa ja ruokintatarpeet eriytyvät.
Myös itse tehtaaseen on investoitu uusimalla mylly- ja sekoituslinjat. Tällä on lisätty automaatiota, nostettu kapasiteettia ja parannettu energiatehokkuutta.
Feedexin erikoistuminen nautarehuihin on loogista, sillä alueella on voimakasta nautakarjataloutta ja yhteydet muihin karjamaakuntiin ovat hyvät. Nauta- ja hevosrehuissa tarjonta kattaa kaikki rehukomponentit. Kuva: Arto TakalampiRaaka-aineena käyttämänsä viljan Feedex hankkii pääosin suoraan viljatiloilta. Johanna Sundqvist myöntää, että varsinkin viime vuoden keväällä viljanhankinnassa oli omat haasteensa.
”Edelliskesän sato jäi heikoksi ja Ukrainan sota sotki viljamarkkinat, jolloin viljanhinta nousi pilviin. Jouduimme laittamaan hinnannousun rehun hintaan, jotta selvisimme taloudellisesti.”
”Tiukkaa se kuitenkin teki, sillä rehutehtaan pyörittäminen oli ja on edelleen taloudellisesti tarkkaa”, hän sanoo.
Julkisissa hintanoteerauksissa viljan ostohinnat ovat nyt jopa puolittuneet. Sundqvist kuitenkin huomauttaa, että rehutehtaan varastoviljan arvo ei laske samaan tahtiin noteerausten kanssa.
”Tämä on jatkuvaa aaltoliikettä, jossa rehuvalikoimamme muuttuu ja elää vuoden vilja- ja säilörehusadon mukaan.” Marjo Pikkumäki
Marjo Pikkumäen mukaan viime keväänä muutokset vyöryivät sellaisella voimalla, ettei niitä ole hetkeen nähty rehualalla. Kun tiloilla ei ollut riittävästi viljaa, niille meni täysrehuja sekä viljankorvikkeita.
”Jokainen rehutehdas keskittyi huolehtimaan asiakkaidensa rehutarpeesta. Suomen rehutehtaiden kapasiteettia kun ei ole mitoitettu niin, että kaikki tilat käyttävät täysrehua.”
Tänä vuonna tilanne on aivan toinen, kun viljasta on jopa ylitarjontaa. Tilat pärjäävät nyt omalla viljallaan ja niille menee enemmän tiivisteitä.
”Tämä on jatkuvaa aaltoliikettä, jossa rehuvalikoimamme muuttuu ja elää vuoden vilja- ja säilörehusadon mukaan. Me pystymme vastaamaan siihen joustavuudellamme”, Pikkumäki korostaa.
- Osaston luetuimmat
