

”Usein maanantaisin, kun otan vastaan teuraaksi tulevia nautoja ja karitsoja, tuottajat tuovat esiin pelkoaan tukimaksatusten myöhästymisistä”, kertoo Paijan tilateurastamoa ja pihattosikalaa Urjalassa pyörittävä Henna Paija.
Asia on ollut Paijan mukaan pinnalla jo keväästä asti, mutta tuottajien stressi näyttää pahentuneen viimeisten kahden kuukauden aikana. Kuulumiset ovat muuttuneet mollivoittoisiksi.
”Kaikki tuotantopanokset on jo maksettu tälle vuodelle: siemenet, lannoitteet, kasvinsuojeluaineet ja polttoaineet. Maatalouskauppa haluaa saatavansa. Myös tilan ulkopuoliset työpanokset ja peltojen vuokrat on hoidettava.”
Paija kertoo, että vasta nyt kun viljelijätukien maksatukset on toista kertaa aikataulutettu marras–joulukuulle, ovat tuottajat havahtuneet asian taloudelliseen vaikutukseen.
”Itsekin olen joutunut ensimmäistä kertaa koskaan neuvottelemaan joustoa maksuaikatauluun. Lainanlyhennykset pyrin hoitamaan muutoksitta, sillä muutosten tekeminenkin maksaa.”
Paija toteaa, ettei tukimaksuilla ole varaa viivästyä annetusta aikataulusta.
”Tilanne on jo nyt kaikkein vaikein sinä aikana, kun itse olen toiminut alalla, tällä tilalla yrittäjänä vuodesta 2009. En ole pystynyt juurikaan nostamaan tänä vuonna itselleni palkkaa.”
”Ruokavirasto selittää usein viivästymisiä kiireellä ja resurssipulalla, mutta on meillä tuottajillakin kiire ja resurssipula. Silti joudumme hoitamaan maksumme ja työmme ajallaan. Tukimaksatusten hoitaminen on jo niin koeponnistettu prosessi, että kyllä sen pitäisi toimia kuin rasvattu.”
Henna Paija muistuttaa, että Ruokavirastosta tuottajille annetut tehtävät eivät voi venyä. Niissä on aina täsmällinen ja nopea reagointiaika.
”Tuottajilla ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin joustaa.”
Myös maatalouden rahoittajat seuraavat tilannetta. Taloustilanteen eskaloituminen on huomattu.
”Sellaiset tuottajat ovat tähän mennessä pärjänneet parhaiten, jotka ovat rakentaneet toisen tukijalan esimerkiksi urakoinnin varaan. Sekään ei välttämättä enää auta, koska tuottajat joille on tehty urakkaa, eivät aina kykene maksamaan laskuja ajallaan. Tilanne ketjuuntuu”, kertoo rahoituspäällikkö Mika Leikkonen Someron Säästöpankista.
Pankki toimii Varsinais-Suomesta Kymenlaaksoon ulottuvalla alueella rahoittaen laajasti alueensa maatalousyrittäjiä.
”Jos viestiä tulee esimerkiksi vasta viikkoa aiemmin, ollaan aikataulullisesti todella pahassa pulassa.” Joni Rintamaa
Pankinjohtajana samassa pankissa toimiva Joni Rintamaa muistuttaa ennakoitavuuden tärkeydestä. Muutostapauksissa tuottajien on saatava tieto ja korvaava aikataulu mahdollisimman nopeasti.
”Jos viestiä tulee esimerkiksi vasta viikkoa aiemmin, ollaan aikataulullisesti todella pahassa pulassa.”
”Pankkisäätely edellyttää nykyään, että kaikki asiakkaan rahoitukseen liittyvät analyysit tehdään samassa laajuudessa, mikäli esimerkiksi lainanlyhennysaikataulua muutetaan ja laina-aika pitenee. Ja yrittäjähän tämän kaiken lopulta maksaa”, hän toteaa.
Maa- ja metsätalousminiteriön ruokaosaston osastopäällikkö Minna-Mari Kaila lupasi kesällä MT:lle Ruokaviraston johdon olevan sitoutunut siihen, että viljelijätuet maksetaan ennalta kerrotun aikataulun mukaisesti marras–joulukuussa 2024.
”Kesällä julkaistu viljelijätukien tavoitteellinen maksuaikataulu on edelleen voimassa. Olemme julkaisseet maksuaikataulun kuukausitasolla. Päivitämme maksujen tarkat aloituspäivät tavoitteelliseen maksuaikatauluun, kun ne ovat varmistuneet”, toteavat Ruokaviraston pääjohtaja Leena Räsänen ja maaseutulinjan ylijohtaja Matti Puolimatka.
”Jos maksuaikataulu muuttuisi, viestisimme siitä heti viljelijöille. Maksuaikatauluun sisältyy riskejä aina, myös normaalina vuonna”, he toteavat.

Samaan aikaan kun tukien maksamista valmistellaan, on valmistelussa myös muita viljelijätukien toimeenpanon tehtäviä.
Näitä ovat esimerkiksi vuoden 2025 alussa avautuvat syysilmoitus ja eläinmääräilmoitukset sekä eläinpalkkioiden, kansallisten kotieläintukien ja eläinten hyvinvointikorvauksen haut.
Räsänen ja Puolimatka kertovat, että viljelijätukien maksaminen on priorisoitu tehtävistä tärkeimmäksi.
Maksueristä euromääräisesti suurimmat ovat luonnonhaittakorvaus, perustulotuki ja ympäristösitoumusten korvaus.
Ympäristökorvausta maksetaan noin 100 miljoonaa euroa (85 prosenttia tuen kokonaismäärästä), ja se löytyy tavoitteellisesta maksuaikataulusta marraskuun kohdalta.
Verovuoden viimeiselle kuukaudelle aikataulutettua perustulotukea maksetaan noin 275 miljoonaa euroa (95 prosenttia tuen kokonaismäärästä) ja luonnonhaittakorvausta noin 460 miljoonaa euroa (95 prosenttia tuen kokonaismäärästä).
11.10.2024 korjattu viimeiseen kappaleeseen tukien tavoitteelliset aikataulut